Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Lukijalta | Hyvinvointialueiden perustaminen osui vaikeaan ajankohtaan – Uudet uhkakuvat haastavat paikallista turvallisuustyötä

Maailmassa on aiempaa enemmän häiriöitä ja kriisejä, jotka vaarantavat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja sitä kautta jokaisen suomalaisen turvallisuutta. Kulkutaudit eivät pääty tähän, sotia on jatkossakin, energia- ja ruokavarastot ehtyvät, ja hybridivaikuttaminen tuottaa arvaamattomia ongelmia. Siksi on tärkeää, että osaamme arvioida, ennakoida ja estää riskejä sekä sopeutua häiriöihin myös alueilla ja paikallisesti.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittää hyvin valtakunnallisten toimijoiden yhteistyötä, mutta heikosti alueellista ja paikallista. Parempaa huomiota tarvitaan myös väestön oman toimintakyvyn vahvistamiseen, henkisen kriisinkestävyyden tukemiseen ja kriisin jälkeisen toipumisvaiheen onnistumiseen.

Alueellisen ja paikallisen turvallisuustyön onnistumiseen pitää kohdistaa nykyistä enemmän huomiota. Toimijoita on monia: kunnat, aluehallintovirastot, elinkeino- ja ympäristökeskukset, poliisi, elinkeinoelämä, oppilaitokset, järjestöt sekä raja- ja puolustusviranomaiset.

Hyvinvointialueet tulevat uutena mukaan. Niiden tulee varautua huolehtimaan tehtävistään, esimerkiksi päivystyksistä, ensihoidosta, ikäihmisten palveluista, kriisityöstä ja kansalaisviestinnästä, myös poikkeusoloissa.

Tilannekuva- ja koordinaatiovastuuta on vastikään säädetty myös viidelle yhteistyöalueelle. Uudet riskit ja monet uhkakuvat, kuten ilmastomuutos, pandemiat, zoonoosit, maahanmuutto, energian puutokset sekä syrjäytyminen koskettavat monia turvallisuustoimijoita. Tarvitaan vahvaa toimintojen yhteensovittamista ja yhteistyötä.

Äkillisten kriisien lisäksi yhteistyötä, koordinaatiota ja johtamista tarvitaan myös arjen turvallisuuden edistämisessä. Arjen turvallisuus tarkoittaa paikallisen ja päivittäisen elämänmenon häiriötöntä sujumista. Hyviä kokemuksia on saatu Lapin Arjen turvaa -mallista, jonka avulla kytketään eri toimijat saman tavoitteen – turvallisen arjen – lisäämiseen alueellisella ja paikallisella tasolla.

Esimerkkejä Lapin turvallisuustoimijoiden yhteistyöstä ovat kyläyhdistysten ja kylätalotoiminnan vahvistaminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy kuntien, poliisin ja ammattikorkeakoulun kesken.

Esimerkiksi yhteisestä arjen turvasta sopii myös Lapin matkailuelinkeinon ja terveysviranomaisten yhteinen tieto ja tilannekuva koronapandemiassa. Tällä edistettiin matkailun terveysturvallisuutta, vältettiin riskit laajasta koronan leviämisestä ja mahdollistettiin myös elinkeinon toipumista kriisistä.

Hyvinvointialueiden perustaminen osuu haastavaan ajankohtaan. Hyvinvointialueilla keskitytään nyt oman organisaation luomiseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuun haltuunottoon. Kun aikataulu on kiireinen, riskinä on kääntyminen sisäänpäin, jolloin yhteistyöverkostoihin liittyminen ja niiden kehittäminen jää toissijaiseksi.

Hyvinvointialueet tarvitaan mukaan yhteiseen turvallisuustyöhön. Tämä lisää turvallisuustyön muutosjoustavuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä alueellisesti ja paikallisesti.

Kirjoittajista Aaltonen on työelämäprofessori Tampereen yliopistossa ja Palo terveysjohtaja Lapin hyvinvointialueella.