Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Lukijalta | Valtatie 12:n parannushankkeen voisi jakaa kahteen osaan

Lauantain 15.10. Etelä-Suomen Sanomissa oli juttu Lahden ja Päijät-Hämeen tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan. Väliotsikon ”Hyvät liikenneyhteydet” alla kerrottiin, että itä–länsi-suunnassa kulkevan valtatie 12:n parantaminen on hankala hanke, koska se on kallis eikä ole mahtunut nykyisinkään menoraameihin. Hankkeen todettiin tarvitsevan erittäin kovaa edunvalvontaa, jotta ”saamme sitä paimennettua eteenpäin”.

Niinpä! Sitähän se väylähankkeiden edistäminen vaatii ja on aina vaatinut. On kuitenkin saatu muun muassa moottoritie, oikorata ja kehätie, joten vähintään samoilla keinoilla vaan taistoon.

Tierahojen saamista valtion budjettiin voisi helpottaa jakamalla tuo Nastolan Uudenkylän ja Iitin Tillolan välinen hanke kahteen osaan. Tieosa Uusikylä–Jokue on 15–16 kilometriä pitkä ja Jokue–Tillola 10–11 kilometriä.

Kummassakin osassa on liikenteellisiä ongelmakohtia. Ensimmäisessä Arolan kylän kohta, jälkimmäisessä Kausalan taajaman kohta. Jos hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, joiden väli voi olla useampikin vuosi, on ehkä makuasia, kumpi osa tehdään ensin.

Hyllyyn ei ­selvitystä ­kannata jättää.

Kausalassa nykytiestä aiheutuvat haitat koskevat sillä liikkuvien lisäksi suurta määrää ympäristössä asuvia ihmisiä. Taktisesti ajatellen osan Uusikylä–Jokue rakentaminen ensin saattaisi olla viisasta siksi, että se lisäisi liikennettä Kausalassa niin, että loppuosan rakentamiseen syntyisi suuri paine.

Tietysti järjestyksessä tulee ottaa huomioon myös ympäristöriskit molemmilla tieosilla. Tsemppiä lobbaukseen. Älkää unohtako rekrytoida mukaan elinkeinoelämän organisaatioita ja yrityksiä.

Kymmeneen tavoitteeseen ei ollut mahtunut ratahankkeita. Erillisessä jutussa toimittaja esittää, että itäradan Keravalta Kouvolaan Porvoon kautta estäminen olisi ollut yksi oleellisimmista hallitusohjelmatavoitteista. Tähän Päijät-Hämeen liiton edunvalvontajohtaja Antti Kalliomaa vastaa, että ”ei vastusteta vaan mieluummin kannatetaan hyviä asioita”. Oikein, niin sen pitää ollakin.

Sillä ajatuksella olisi tavoitteisiin pitänyt ehdottomasti lisätä Lahden oikoradan parantaminen nykyistä nopeammalle liikenteelle. Sillä ei vastusteta mitään, mutta tehdään Porvoo–Kouvola-lisärata tarpeettomaksi, koska matka-aikaero näiden kahden vaihtoehdon välillä on niin pieni. Ja hintaero on yli 1,5 miljardia euroa Lahden oikoradan perusparantamisen hyväksi.

Edellisessä kappaleessa sanottu perustuu viime viikolla julkaistuun selvitykseen idän suunnan raideyhteyksistä. Konsulttiyhtiö Proxion Planin selvitysraportista ei selviä, onko sen tekemiseen osallistettu liikenne- ja viestintäministeriötä, Väylävirastoa, VR:ää tai selvityksen vaikutusalueen maakuntia ja kuntia. Jos ei, niin nyt sitten nopeasti ottamaan yhteyksiä.

Kaikkein parastahan olisi tietysti perustaa kaikkien edellä lueteltujen tahojen yhteistyöryhmä viemään selvityksen ilosanomaa eteenpäin seuraaviin hallitusneuvotteluihin ja jopa ensi vuoden valtion budjettiin. Hyllyyn ei selvitystä kannata jättää.

Saman pöydän ääressä on aina helpompaa ja tehokkaampaa sopia. Etenkin, jos pöydällä on papereiden lisäksi vähän muutakin.

Kirjoittaja on rakennusneuvos ja diplomi-insinööri.