Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Suomen ei pidä kiilata Natoon ennen Ruotsia

Turkki ja Unkari koettelevat yhä Suomen ja Ruotsin kärsivällisyyttä pitkittämällä niiden Nato-jäsenyyden lopullista hyväksyntää. Hätä ei silti ole tämän näköinen, sillä pohjoiset naapurukset ovat käytännössä jo ujuttautuneet vähintään toisella jalallaan Naton porstuasta kammarin puolelle suojaan.

Tällä viikolla Suomi ja Ruotsi osallistuivat ensi kertaa tarkkailijajäseninä Nato-maiden puolustusministereiden kokoukseen Brysselissä. Uuden statuksensa ansiosta kaksikko sai nyt olla mukana melkein täysin rinnoin. Suljettuna pysyi enää osuus, jossa käsiteltiin Naton ydinasepelotetta.

Jouduttuaan Ukrainan sodassa yhä ahtaammalle presidentti Putin on alkanut uhkailla joukkotuhoaseillaan siihen malliin, että Natossakin joudutaan pohtimaan vastareaktioita. Suomella ja Ruotsilla ei tosin ole siihen pöytään vielä tulenpalava kiire. Tärkeämpää oli, että molemmat pääsivät nyt keskustelemaan kumppaneidensa kanssa ennen muuta siitä, miten Ukrainaa voidaan auttaa voittamaan sota, jota maa käy koko Euroopan puolesta rikollista naapuriaan vastaan.

Nato-kokouksen vastaus oli aseavun lisääminen ja erityisesti Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistaminen. Se on entistä tarpeellisempaa nyt, kun Venäjä on ahdingossaan alkanut kohdistaa jäljellä olevaa voimaansa yhä julmemmin siviilikohteisiin. 14 Nato-maata allekirjoitti lisäksi aiekirjeen oman ilmapuolustuksensa vahvistamiseksi yhteisillä hankinnoilla. Puolustusministeri Antti Kaikkonenkin (kesk.) iski paperiin puumerkkinsä, vaikka Suomi luottaa enemmän oman ilmapuolustuksensa korkeatorjuntakyvyn kehittämiseen. Tässä ollaan jo kiitettävän pitkällä.

Eikä maali ole enää kaukana.

Kaikkonen keskusteli kokouksessa myös Turkin, Unkarin ja Yhdysvaltain puolustusministereiden kanssa. Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin liittyvän Natoon yhtä aikaa, mikä paineistanee Turkkia kiirehtimään ratifiointia myös Ruotsin eikä vain Suomen kohdalla. Siksi Suomen kannattaa pysytellä kylmäpäisenä eikä kiilata Natoon ennen Ruotsia, vaikka Turkki yrittäisi tarjota siihen tilaisuutta.

Kaukaa viisas valtiojohtomme on pitänyt tärkeänä kulkea Nato-polulla yhtä jalkaa Ruotsin kanssa, koska ilman läntistä naapuriamme puolustuksemme jäisi vaille tarpeellista syvyyttä. Samasta syystä asia on tärkeä myös Natolle. Presidentti Sauli Niinistö ei suostu edes spekuloimaan eritahtisuudella, koska se palvelisi muiden kuin Suomen etuja. Pieni viive jäsenyyden lopullisessa hyväksymisessä ei haittaa, sillä Suomi ja Ruotsi ovat jo saaneet keskeisiltä Nato-mailta epäviralliset turvatakuut koko hakuprosessin ajaksi. Eikä maali ole enää kaukana.