Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Nuoret maksavat korona-ajasta kovaa hintaa

Jotain menee pieleen, kun toiveikas ja iloinen nuoruus täyttyykin ahdistuksella ja masennuksella. Nuorten mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvu näkyy tällä hetkellä kaikkialla Suomessa. Hoitoon hakeudutaan etupäässä ahdistuksen, masennuksen ja syömishäiriöiden vuoksi.

Nuorten pahoinvointiin herättiin jo ennen koronapandemiaa, mutta varsinkin viimeiset kaksi vuotta olevat olleet erityisen vaikeita aikoja juuri lapsille ja nuorille. Kaikkia henkisiä oireita ei voi laittaa koronan piikkiin, mutta rajoitustoimet saattoivat kärjistää tilannetta. Taudin torjumisesta maksetaankin nyt kovaa hintaa.

Lahdessa sadat alle kolmekymppiset putosivat koronapandemian aikana kokonaan opinnoista tai työnhausta (ESS 10.10.). Paluu harrastuksiin, kouluun ja ylipäänsä muiden ihmisten pariin on ollut yllättävän vaikeaa. Nuorilla ei välttämättä ole samanlaisia keinoja kohdata ja hoitaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa kuin aikuisilla.

Koulujen etäopetus on monella suulla todettu yhdeksi koronatoimien pahimmista epäonnistumisista. Vaikka monen etäopinnot sujuivat hyvin, koulupudokkaiden joukko kasvoi. Kouluissa pelätään, ettei kaikkia koronan seurauksia ole vielä edes nähty.

Lahdessa joka viides nuori tuntee itsensä yksinäiseksi. Koulussa nuoria kuitenkin kohdataan ja ongelmiin voidaan puuttua. Yhä enemmän on myös niitä, joihin ei saada yhteyttä mitenkään, eikä heidän voinnistaan tiedetä mitään. Osa eristäytyy yksin asuntoonsa, mutta monen kohdalla ongelmat näkyvät myös katukuvassa päihteiden käyttönä.

Kyselytutkimusten mukaan kolmannes nuorista kokee elämänsä merkityksettömäksi.

Vaaravyöhykkeessä ovat etenkin 18–22-vuotiaat, jotka ovat juridisesti aikuisia, mutta elämäntaitoja vielä puuttuu. Vanhemmatkin joutuvat avuttomina nostamaan kätensä, sillä täysi-ikäisen asioita ei enää voi vanhempi hoitaa.

Kyselytutkimusten mukaan kolmannes nuorista kokee elämänsä merkityksettömäksi. Myös Lahden etsivässä nuorisotyössä on havaittu näköalattomuuden kasvua.

Tekeminen ja osallistuminen tuovat elämään merkitystä. Lahdessa nuorten pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt ja alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on suurten kaupunkien toiseksi korkein.

Koko yhteiskunnan kannalta on parasta, että voimavaroja suunnataan nuorten syrjäytymisen estämiseen. Tyhjän päälle jääneitä nuoria pitää tavoittaa monin eri keinoin ja ohjata opintojen jatkamiseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai muihin työllistäviin palveluihin. Tässä tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä.