Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Venäjä aloitti kovat kostotoimet ja siksi länsimaiden on pidettävä yhtä

Venäjä ei odotetusti katsonut hyvällä viime lauantain sillanräjäytystä Krimillä. Vuonna 2018 valmistunut Kertšinsalmen silta on ollut presidentti Vladimir Putinin ylpeys. Euroopan pisin silta on tärkeä huoltoreitti manner-Venäjältä laittomasti miehitetylle Krimin niemimaalle. Silta tuhoutui osittain räjähdyksessä lauantaiaamuna. Putin on syyttänyt räjähdyksestä Ukrainaa ja pitää iskua terroristisena tekona.

Pitkään ei Venäjä jäänyt odottelemaan kostotoimia. Sunnuntain vastaisena yönä Venäjä ampui Ukrainan puolelle Zaporižžjan kaupunkiin useita raketteja. Toistakymmentä Lahden ystävyyskaupungin asukasta kuoli ja likemmäs sata haavoittui. Uhrit olivat siviilejä.

Niinistön kannattaa muistuttaa pelisäännöistä myös suurvaltoja.

Maanantaiaamuna Venäjä moukaroi useita muitakin Ukrainan kaupunkeja, myös pääkaupunki Kiovaa, joka on saanut olla suhteellisen rauhassa yli kaksi kuukautta. Räjähdyksiä on Kiovan lisäksi ollut ainakin Dniprossa, Ternopilissä ja Lvivissä lähellä Puolan rajaa. Kiovan poliisin mukaan ohjusiskuissa kaupunkiin on kuollut ainakin viisi ja haavoittunut toistakymmentä henkeä. Pelastustyöt ovat pahasti kesken, joten uhrimäärä varmasti kasvaa. Tuoreimmat iskut on kohdistettu yhteiskuntaa ylläpitäviin rakenteisiin kuten energialaitoksiin. Talven alla tällainen on omiaan herättämään ukrainalaisissa huolta ja ärsytystä, ja sitä Venäjä juuri haluaa.

Valitettavasti näyttää siltä, että isku Krimin siltaa vastaan yhdistää Venäjän liittolaisia, ainakin Valko-Venäjää. Maan presidentti Aleksandr Lukashenko saattaa liittyä Ukrainan vastaisiin sotatoimiin, väittävät venäläiset ja valkovenäläiset viestimet. Sota ei ole päättymässä. Päinvastoin riski konfliktin eskaloitumiseen kasvaa.

Sotatoimien laajentuessa ja voimistuessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin länsimaiden pysyminen entistäkin tiukemmin yhdessä rintamassa. Siihen kuvaan sopii huonosti, Turkki on ehdottanut yhteisiä neuvotteluja Venäjän sekä Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja Britannian kanssa. Venäjä ehätti jo alustavasti kannattaa tällaista kokousta.

Tällaisessa kokoonpanossa on se riski, että asioista päätettäisiin pienempien maiden kuten Suomen yli. Se ei ole sopinut USA:n presidentille Joe Bidenille aiemmin eikä saa sopia jatkossakaan. Viime aikoina lähialueilla Virossa ja Norjassa vierailleen presidentti Niinistön kannattaa muistuttaa näistä pelisäännöistä aktiivisesti myös suurvaltoja.