Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Ehdokkuus vaaleissa on perusoikeus

Maamme ensimmäiset aluevaalit viime tammikuussa herättivät jo etukäteen keskustelua siitä, kuinka monella hallinnon tasolla poliitikkojen on soveliasta käyttää valtaa äänestäjien valitsemana luottamushenkilönä. Ehdokaslistat kun pullistelivat kunnanvaltuutetuista ja kansanedustajista.

Vaaleissa kävi kuten ounasteltiin. Ajatuspaja Liberan tuore raportti vahvistaa, että valituksi tulleista peräti 77 prosentilla oli ennestään vähintään yksi poliittinen mandaatti. Kolmen mandaatin poliitikkoja aluevaltuutetuista on 7 prosenttia.

Päällekkäisiin mandaatteihin sisältyy myös riskejä.

Jos jälkimmäinen luku tuntuu pieneltä, kannattaa panna merkille, että Suomessa on vain 200 kansanedustajaa. Liberan mukaan jopa 86 prosenttia heistä on nyt myös kunnanvaltuutettuja ja vähän yli puolet aluevaltuutettuja. Päijät-Hämeenkin viidestä kansanedustajasta neljä istuu sekä alue- että kunnanvaltuustossa.

Periaatteessa ei pitäisi olla mitään väärää siinä, jos äänestäjät haluavat vaali toisensa jälkeen valita yksiä ja samoja poliitikkoja kaikkiin mahdollisiin täytettävänä olevin luottamustehtäviin. Ja että poliitikot ovat valmiita niitä hoitamaan entisten mandaattiensa lisäksi. Näin toimitaan demokratiassa.

Liberan raportti varoittaa silti, että useisiin päällekkäisiin luottamustehtäviin liittyy myös riskejä. Pahimmillaan ne saattavat houkutella jopa korruptioon, jos poliitikko edustaa yhtä aikaa tahoja, joiden intressit risteävät päätettävänä olevassa asiassa. Nämä riskit lienevät johtaneet siihen, että Euroopassa on rajoitettu poliitikkojen mahdollisuuksia toimia luottamushenkilönä yhtäaikaisesti monilla hallinnon tasoilla.

Myös Suomessa joukko kansanedustajia on jättänyt aloitteen pyrkimyksenään estää kolmoismandaattien mahdollisuus jatkossa. Aloitteelle on perusteensa, mutta pitää muistaa, että oikeus asettua vaaleissa ehdolle on demokratiassa perusoikeus, joten sen rajoittaminen edes lakiteitse ei voi koskaan olla läpihuutojuttu.

Sitä paitsi ongelma voi ratketa ilmankin. Moni tuore aluevaltuutettu on jo ehtinyt havaita kantapään kautta, kuinka raskaaksi urakka voi käydä, jos luottamustehtäviä on hoidettavana enemmän kuin aikataulut antaisivat myöten. Lienee siten todennäköistä, että kansanedustajien määrä ehdokaslistoilla vähenee seuraavissa aluevaaleissa, kun ne pidetään yhdessä kuntavaalien kanssa 2025. Elleivät puolueet sitten onnistu taas taivuttelemaan heitä ehdolle yhteisen edun nimissä yhtä sankoin joukoin kuin viimeksi.