Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Suomen sähköpula kaipaisi kipeästi uusia ratkaisuja – ministerille sataa moitteita saamattomuudesta

Maanantaina alkavaa valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietetään jo 26:tta kertaa. Samalla alkaa valtion Astetta alemmas -kampanja, jossa suomalaisia kehotetaan lyhentämään suihkuja, alentamaan huonelämpötilaa, keventämään kaasujalkaa ja vähentämään viihde-elektroniikan käyttöä. Jos pelot sähköpulasta toteutuvat ensi talvena, on syytä varautua henkisesti myös parin tunnin sähkökatkoksiin.

Kun energiansäästöviikkojen viettäminen aloitettiin 1996, olivat laman opetukset hyvässä muistissa. Vuosittaisella herättelyllä ei viime vuosina ole ollutkaan paljonkaan merkitystä, sillä kulutus on entisestään kasvanut. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin tarvetta energiansäästöön on enemmän kuin koskaan.

Kansalaisia sopii herätellä, mutta myös valtion toimia Suomen sähkövajeen ratkaisemiseksi tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Asiaan kiinnitti huomiota Aalto-yliopiston professori Peter Lund arvostellessaan sitä, ettei Suomella ole sähköntuotannon kriisitilanteiden varalle juurikaan puskuria (ESS 4.10.).

Suomi on Lundin mukaan EU-maista riippuvaisin tuontisähköstä suhteessa sähkönkulutukseen. Tuontisähkön osuus on ollut noin 20 prosentin luokkaa ja kasvanut 1990-luvulta asti. Koska sähköä on ollut saatavilla edulliseen hintaan, on strategisia toimenpiteitä siirretty aina vain eteenpäin.

Pääosa tuontisähköstä tulee nyt Ruotsin kautta, mutta tulevana talvena siihenkin liittyy epävarmuuksia, joihin ei ole voitu tai osattu varautua. Ensi talvena sähkön riittävyyteen vaikuttavat kotimaisen tuotannon lisäksi sähkön saanti Ruotsista ja ennen kaikkea talven sää. Vaikka tuulivoimaa on valmistumassa kiitettävästi, ei siitä ole apua talven kulutushuippujen aikana, koska pakkasella ei yleensä tuule.

Suomella ei ole sähköntuotannon kriisitilanteiden varalle juurikaan puskuria.

Suomalaisilla on hyvä kriisinsietokyky, joten suhtaudumme vakavasti sähkönsäästökampanjaan ja mahdolliset sähkökatkotkin kestämme. Sähkön korkean hinnan kanssa on opeteltava elämään ja viisainta on varautua siihenkin, että sähkökriisi entisestään pahenee.

Sietokykyä ei kuitenkaan kannata loputtomasti koetella, sillä voi myös toivoa, että valtion taholla etsitään kiivaasti sekä nopeita että pidempiaikaisia ratkaisuja Suomen ”krooniseen sähkövajeeseen”. Energia-asioista vastaavalle elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.) sataa nyt talven lähestyessä moitteita saamattomuudesta sekä oppositiosta että muista hallituspuolueista.

Pidempiaikaisia ratkaisuja tarvitaan, sillä talven huipputeho tuotetaan nyt pääasiassa kivihiilivoimaloilla, mutta hiilen käyttö sähköntuotannossa loppuu vuonna 2029.