Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Vastaus Mikael Pentikäiselle: Ammattiliitto on sen jäsenet

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoitti (ESS 28.9.) vastauksen mielipidekirjoitukseeni. Pentikäisen kirjoitus piti sisällään räikeitä tulkintoja, joita on syytä kommentoida.

Olemme samaa mieltä siitä, että ilman menestyviä yrityksiä Suomessa ei ole työpaikkoja. Suomessa on pitkät perinteet valtakunnallisilla työehtosopimuksilla, jotka ovat tarjonneet ennustettavuutta ja vakautta yhteiskuntaan. Haluaisin kuulla konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia lakimuutoksia Suomen Yrittäjät haluavat tehdä ja miksi. Mitä työehtosopimuksissa pitäisi muuttaa?

Pentikäisen väite siitä, ettei palkkoja ja työehtoehtoja haluta heikentää, tuntuu erikoiselta, koska työehtosopimukset takaavat vain minimin. Mikään ei estä nykytilassa sopimasta asioista paremmin.

Pentikäinen väittää kirjoituksessaan, että ammattiliitot olisivat pelkästään Helsingissä toimivia järjestöjä. Ammattiliitto on sen jäsenet. Ammattiliiton toiminta tapahtuu työpaikoilla luottamusmiesten toimesta.

Onko yrityksillä osaamista ja resurssia tehdä laajasti paikallisia sopimuksia ilman työehtosopimuksia? Vai onko tässä kuitenkin kyse siitä, ettei Yrittäjät ole sopimuspöydässä.

Mielestäni se, etteivät työehtosopimukset palvele yrityksiä ja työntekijöitä, on varsin outo tapa ajatella työpaikoilla tehtävästä yhteistyöstä työntekijöiden ja työnantajan kesken.

Pentikäinen myös väitti, että työpaikoilla on yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät luota liittoihin eivätkä niihin kuulu. Millä perusteella liittoon kuulumattomat työntekijät eivät luota ammattiliittoon? Onko Pentikäisen mielestä työpaikalla kaksi eri porukkaa? Vai yrittääkö Yrittäjät luoda keinotekoisesti tällaisen tilanteen työpaikoille?

En halua, että Suomen työmarkkinoilta poistetaan pelisäännöt. Tällöin työmarkkinoilla vahvin määräisi ja heikomman olisi tyytyminen osaansa.

Etenkin nuoret tarvitsevat rakentavan esimerkin työpaikoilla tehtävästä yhteistyöstä, josta molemmat osapuolet hyötyvät.

Kirjoittaja on pääluottamusmies ja Teollisuusliiton valtuuston jäsen Hämeestä.