Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Markus Pirttijoen kolumni Ensi talvena yhteisvastuu kannattaa ulottaa lähellä asuviin ihmisiin

Viikolla minulle soitti keskituloinen työssä käyvä mies. Mentiin suoraan asiaan: mistä kaikesta pitää säästää, että ensi talvesta selviää. Ja riittääkö se sittenkään? Entäpä ne mökin mummot, jotka kituuttavat pienellä eläkkeellä ja asunto lämpiää sähköllä? Lääkkeetkin pitäisi maksaa.

Puhelussa sivuttiin Ukrainan sotaa, talvisodan henkeä ja yhteisvastuullisuutta. Meillä keskustellaan suihkussa vietetystä ajasta kun ukrainalaiset lusikoivat kuravelliä kosteassa maakellarissa.

Onhan siinä kontrastia, mutta tilanne on silti omituinen. Meidän sukupolville sodat ovat näyttäytyneet droneiskuina hiekka-aavikolla kulkeviin autokolonniin. Varsin kliinistä, siellä kaukana jossakin.

Nyt sota on tullut lähemmäksi, Eurooppaan. Ja sodan vaikutukset luikertelevat salakavalasti meidän jokaisen kotiin – sähköpistokkeista, jääkaapista, lämpöpatterista, vesihanasta ja niin edelleen.

Monet talouden mittarit osoittavat, että talvesta on tulossa kuluttajille rankka. Ruoka kallistuu, sähkölaskun summat ovat entistä suurempia eikä korkojen nousu näytä laantumisen merkkejä. Kun vielä Ukrainan sodan ennakoidaan pitkittyvän ja jopa laajenevan, ei ole ihme, että kuluttajien luottamus matelee pohjalukemissa. Itse asiassa suomalaiset eivät ole olleet näin synkissä tunnelmissa kertaakaan vuoteen 1995 ulottuvan luottamusindikaattorin mittaushistorian aikana.

Pellervon taloustutkimus PTT ennakoi tiistaina, että ruoan hinta jatkaa nousuaan. Tälle vuodelle ennakoidaan keskimäärin 11 prosentin hinnannousua. Joissakin peruselintarvikkeissa kuten lihassa, maitotuotteissa, juustossa ja kananmunissa voidaan nähdä jopa 20 prosentin kallistumista. Koska ihmisten ansiot eivät seuraa hinnannousua, mahdollisuus maksaa perustarpeista on entistä heikompi. Kuluttajien ostovoiman odotetaankin laskevan selvästi, ja tämä tulee näkymään muun muassa vähittäistavaroiden kaupassa. Entistä harvempi harkitsee nyt auton tai asunnon vaihtamista. Niitä pienempiinkin hankintoihin suhtaudutaan nyt entistä varauksellisemmin.

Pyydä naapuri syömään silloin tällöin, ihan muuten vaan.

Ihmisten kyky säästää madaltuu ja entistä suurempi joukko on vaikeuksia selviytyä päivittäisistä laskuista tai ruokaostoksistaan. Kelan tilastojen mukaan jo nyt yli 60 tuhatta kotitaloutta on pudonnut köyhyysrajan alapuolelle.

Tilanteen vaikeutuminen on havaittu myös Päijät-Hämeessä. Ilmaisen tai edullisen ruoan jakajia tarvitaan entistä enemmän. Samaan aikaan jaettavaa on vähemmän, kun kaupoista ei tule ylijäämäruokaa entiseen malliin. Syynä on se, että kauppa hallitsee menekkiään entistä tehokkaammin eikä viimeisen päivämärän ruokia jää hyllyille niin paljon kuin aiemmin.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Lahden yhdistyksessä ruoka-avun tarve lähti kasvuun jo koronapandemian aikana kun kouluruokailu loppui etäkoulun takia ja perheiden ruokakulut kasvoivat. Nyt tilanne on mennyt niin hankalaksi, että kysyjille yhdistys joutuu tarjoamaan ei-oota (ESS 29.9.).

Jos tilanne jatkuu tällaisena, ensi talvena entistä useampi kansalainen on vaarassa jäädä vaille riittävää elantoa. Yhteiskunta voi auttaa tässä tilanteessa vain osittain. Entistä tärkeämpää on, että pidämme yhteisvastuullisesti huolta toinen toisistamme niin, ettei kenenkään tarvitsisi nähdä nälkää. Me suomalaiset olemme vähän huonoja pyytämään apua vaikka tarvetta olisi. Pyydä siis rohkeasti naapuri syömään silloin tällöin, ihan muuten vaan.