Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Lukijalta | Lumo ja alibudjetointi sotkevat Lahden sivistystoimen taloutta

Lahden sivistyspalvelut joutuvat esittämään tälle vuodelle historiallisen suurta, 6,5 miljoonan euron lisätalousarviota. Tämä ei tule yllätyksenä. Varhaiskasvatuksen 3 miljoonan euron alibudjetointi oli täysin tietoista: Vuoden 2021 budjetti ylittyi vastaavalla summalla varhaiskasvatuksen palvelusetelikulujen kasvun myötä.

Kasvavien palvelusetelikulujen ohessa sivistyksen talouden hallintaa sotkevat ennen muuta tällainen kielletty alibudjetointi ja Lahden uudistumis- ja muutosohjelma Lumon leikkausvaatimukset. Mekaanisen leikkausohjelman tarkoitus on peittää leikkausten vaikutus palvelutasoon. Vaikutuksettomia leikkauksia ei kuitenkaan ole olemassa.

Palveluverkosta on tehot jo otettu irti; kouluja ja päiväkoteja on lakkautettu ja yhdistetty mittavasti vuosien varrella. Samalla kun tiloja uusittaessa on tilankäyttöä tehostettu, on myös henkilöstöresurssin käyttö tehostunut. Täyttöasteet ovat kasvaneet, oli kyse sitten lukion valinnaisaineista tai varhaiskasvatusryhmästä. Myös etäisyys päiväkotiin, peruskouluun ja lukioon on monella pidentynyt.

Joka vuosi palveluun reaalisesti käytettävä raha on pienentynyt, ja esimerkiksi perusopetuksessa kriittinen oppimisen tuki ontuu.

Budjettiylitystä selittääkin esimerkiksi kotikuntakorvausten merkittävä kasvu. Korvauksia maksetaan muihin kuntiin sijoitetuista lahtelaislapsista. Tämä ei kerro lasten ja nuorten palveluihin hassatusta rahasta, vaan palveluvajeesta ja hyvinvoinnin tukemisessa epäonnistumisesta.

Epäonnistunut Lumo-ohjelma paikkasi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran jälkeensä jättämää katastrofaalista talouden ja toiminnan tasapainottamisohjelmaa, joka tuotti lähinnä kuluja.

Kaupunginhallitus haluaa nyt sivistyksen palvelualueesta toiminta- ja talousselvityksen sekä analyysin muutos- ja kehitystarpeista samankaltaisia kaupunkeja hyödyntäen. Siis uuden leikkausohjelman konsultilta. Emmekö ole oppineet edellisistä mitään?

Kaupungin normaali keino hallita taloutta on talousarvioprosessi, joka alkaa raamivalmistelusta. Emme tarvitse rinnalle vaikutukset piilottavia ohjelmia sekoittamaan taloudenpitoa ja toiminnan ohjausta. Alibudjetoinnista pääsee eroon varaamalla rahat talousarvioon.

Jos taas halutaan säästää kuusi miljoonaa lasten ja nuorten palveluista, vaikka hyvinvointi vaarantuu, se pitää poliitikon pystyä sanomaan ääneen. Savuverhojen käyttö ei tosiasioita muuta.

”Ohjelmien” sijaan kestävä ja vastuullinen keino olisi muodostaa parlamentaarinen ryhmä, joka tarkastelee perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen resurssien tarvetta tutkimusten ja palvelualueen asiantuntemuksen varassa. Se sitouttaisi poliittiset ryhmät pitämään palvelualueen tulevaisuuden kannalta tärkeiden palveluiden rahoituksen tasolla, joka todella mahdollistaa laadukkaan lakisääteisen palvelun ja turvaa oppimisen tuen.

Tarvitsemme tietoon perustuvan esityksen rahoitustarpeesta, jotta voimme päättää siitä niin, ettemme vedä mattoa alta heti ensi vuonna. Vaalibudjettien tuoma tilapäinen rahoitus ei turvaa opetuksen laatua eikä oppimisen tukea.

Inklusiivisen lapsen tarpeen mukaisen ja vaikuttavan oppimisen tuen este on ennen kaikkea riittämätön perusopetuksen rahoitus sekä pula esimerkiksi erityisopettajista. Nykyresursseilla emme parempaan pysty, ja sillä on seurauksensa.

Lumon kaltaiset laskennalliset, tietoon perustumattomat leikkurit tekevät vastuullisesta päätöksenteosta mahdotonta. Ne ovat pahinta vastuunpakoa. On helppo vaatia leikkauksia osoittamatta, mikä palvelu romutetaan. Silloin voi kerätä kiitokset taloudenpidosta ottamatta vastuuta palveluiden heikkenemisestä.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.) Lahdesta.