Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Päijät-Häme menettämässä miljoonia euroja

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoituksen yllä on taas synkkiä pilviä.

Suomen hallitus on esittänyt, että rahoitusta siirrettäisiin muilta hyvinvointialueilta niille alueille, jotka ylläpitävät yliopistosairaaloita. Alueiden asukaslukuun perustuva rahoitus puolestaan vähenisi.

Yliopistosairaalalisää koskeva lakiehdotus kumoutui keväällä, mutta kumoutumista ei enää huomioitu hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoituksessa. Uudelleen käsittelyssä oleva yliopistosairaalalisä lähes tuplaisi vähennyksen muilta alueilta.

Hallituksen esitys on lausuntokierroksella. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän talousjohtaja Antti Niemi arveli ESS:n haastattelussa (23.9.), että tällä kertaa se etenee eduskuntaan asti ja läpikin.

Edelläkävijää rangaistaan.

Tästä syystä Päijät-Hämeen rahoitus uhkaa pienentyä vuodesta 2024 alkaen pysyvästi 11,2 miljoonaa euroa.

Asukasta kohden Päijät-Häme on saamassa valtiolta 4 069 euroa. Se on hieman vähemmän kuin yhtä mannersuomalaista kohden keskimäärin osoitettu rahoitus (4 081 euroa).

Laskennallisesti vähennys merkitsisi Päijät-Hämeessä noin 250 sairaanhoitajan, 90 lääkärin tai 197 pelastajan sopeuttamistarvetta. Maakunnassa ei edes ole niin montaa vakituista palomiestä.

Alueen rahoitus on muutenkin niukka. Päijät-Hämeessä on myös tehty 2020–2021 mittava taloudellinen sopeutus, eikä sitä ole Niemen mukaan mahdollista toistaa lähivuosina yhtä laajana ilman, että alueen väestön palvelut vaarantuvat.

Päijät-Häme kärsii siinä, että se on ollut kuntien välisessä yhteistyössä edelläkävijä. Maakunnassa sote-palvelut niputettiin hyvinvointikuntayhtymälle (Hyky) jo 2017. Siitä on seurannut toiminnan tehostumista ja säästöjä. Sote-menot ovat olleet pienemmät kuin Manner-Suomessa keskimäärin.

Edelläkävijää rangaistaan. Ajan myötä Päijät-Hämeen osuus onneksi kasvaa, kun niin sanottu siirtymätasaus pienenee.

Yliopistosairaalalisällä korvattaisiin ehdotuksen perustelujen mukaan yliopistosairaala-alueiden muita korkeampia kustannuksia. Muut hyvinvointialueet korvaavat kuitenkin jo nämä kustannukset ostaessaan niiltä palveluita.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä osti palveluita yliopistosairaaloilta viime vuonna yhteensä lähes 43 miljoonalla eurolla.

Yliopistosairaaloiden kustannukset koskevat ensisijaisesti erikoissairaanhoitoa, jossain määrin perusterveydenhuoltoa vanhustenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Menot eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea muista hyvinvointialueista. Siten kustannuksilla on vaikea lisää perustella.