Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Markus Pirttijoen kolumni Fortumista haetaan nyt syyllisiä tiheällä kammalla, mutta jahtiin osallistuvien kannattaa tietää yksi pörssiyhtiön perussääntö

Tuntemattoman Sotilaan Hietanen oli aikaansa edellä. Hän ei kaipaillut syyllisiä vaan Lahtista ja konekivääriä. Väinö Linnan sanoittama ajatus oli edistyksellinen, sillä siihen yltäminen on vaikeaa vielä nykyäänkin, 70 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen.

Jos maljakko putoaa lattialle, kysytkö, miksi se putosi vai kuka sen pudotti?

Jos Fortumin Uniper-hankinta tuottaa miljarditappiot, kysytkö, miksi näin pääsi käymään vai kuka tämän päätöksen meni tekemään?

Verenhimoinen syyllisen jahtaaminen ei ole kadonnut mihinkään, vaikka hietaset ja lahtiset ovat ehtineet tuottaa maailmaan neljä aina vain fiksumpaa sukupolvea. Julkisessa keskustelussa lahtipenkkiin on talutettu niin nykyistä kuin entistäkin toimitusjohtajaa ja hallitusta.

Syyllistä haettaessa sama henkilö voi olla sekä konna että sankari.

Kun Fortum ilmoitti syyskuussa 2017 neuvottelevansa merkittävän osuuden ostamisesta saksalaisesta Uniperista, sen osake maksoi noin 16 euroa. Viime vuoden joulukuussa osakkeen arvo oli 26,50 euroa. Fortumin arvo oli siten kasvanut runsaassa neljässä vuodessa noin 65 prosenttia.

Samaan aikaan esimerkiksi konepajakonserni Metson ja UPM:n kurssit olivat vahvistuneet 50 prosenttia, Stora Enson 33 prosenttia ja Nordean pysytellyt ennallaan. Pörssikurssin logiikka on yksinkertainen. Osakkeen arvo kasvaa, kun halukkaita ostajia on enemmän kuin myyjiä. Ja päinvastoin. Jos kerran Uniperiin liittyvät riskit olivat niin hyvin tiedossa, miksi markkinoilta löytyi enemmän halukkaita Fortumin osakkeen ostajia kuin myyjiä?

Palataan ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin. Muistatko vielä Kaj-Erik Relanderin? Hän oli 2000-luvun alkupuolella Suomen vihatuimpia ihmisiä. Sen lisäksi hän oli myös Soneran toimitusjohtaja.

Kaj-Erik Relanderin johdolla Sonera osallistui huutokauppaan, jolla myönnettiin kolmannen sukupolven matkapuhelintoimilupia Saksaan. Sonera voitti ja maksoi arvottomaksi osoittautuneesta umts-luvasta lähes neljä miljardia euroa. Tappio ei yltänyt aivan Fortumin Uniper-kaupan tasolle, mutta Soneran investoinnista riitti väännettävää. Fortum sentään osti voimaloita ja liiketoimintaa, Sonera pelkkää ilmaa.

Kaj Erik-Relander aloitti Soneran toimitusjohtajana vuoden 1999 alussa. Soneran osakkeen arvo oli tuolloin noin 15 euroa. Seuraavan vuoden maaliskuussa osakkeen arvo oli ylittänyt 90 euron rajan. Relanderin oltua toimitusjohtajana 15 kuukautta yhtiön arvo oli siis kasvanut viisinkertaiseksi.

Kertaus: Fortumin arvo kasvoi neljässä vuodessa 65 prosenttia, Soneran arvo runsaassa vuodessa 400 prosenttia.

Noihin aikoihin ajoittui myös Suomen valtion parhaimpiin kuuluva ellei paras osakekauppa. Se myi yhden päivän aikana noin viisi prosenttia Sonerasta ja nettosi niistä 12 miljardia markkaa eli kaksi miljardia euroa. Kahtena edellisenä vuonna valtio oli myynyt Sonerasta siivuja 4,5 miljardilla.

Toisin sanoen valtio oli rahastanut etukäteen miltei tuplasti sen, mitä yhtiö umts-luvissa hävisi. Vaan kiiteltiinkö yritysjohtoa silloin kun osakekauppoja tehtiin? Ehkä tilipussissa, julkisesti ei.

Pörssiyhtiön toimitusjohtajalla on yksi ja vain yksi tehtävä: yhtiön omistaja-arvon kasvattaminen. Tässä hommassa – ainakin osan aikaa – ovat onnistuneet sekä Fortumin että Soneran johto. Kun siis syyllistä haetaan, kannattaa muistaa, että sama henkilö voi olla sekä konna että sankari.