Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Tarja Filatovin Vierailija-kirjoitus Suomen valtionvelkaan ei pidä suhtautua välinpitämättömästi

Meidän isä on vahvempi kuin teidän isä… Lapsuudesta tutut kiistat tulivat mieleen eduskunnan budjettikeskustelussa. Tosin opposition sävy oli ilkeämpi ja henkilöön käyvempi. Haasteet ovat suuret ja siksi keskustelusta tuli surullinen olo.

Eniten puhutti valtion velkaantuminen. Huoli on aiheellinen. Vaalikautta on varjostanut kolme kriisiä. Ensin globaali pandemia, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nyt energiakriisi. Kaikki nämä ovat velkaannuttaneet meitä.

Jos vertaillaan hallituksen ja opposition budjettivaihtoehtoja, eroja velkaantumisen tasossa ei juurikaan ole. Ero on marginaalinen. Siksi nokittelu velasta tuntuu tuuleen huutamiselta.

Suomi on euromaista neljänneksi vähiten velkaantunut maa. Kriiseistä huolimatta työllisyysasteemme on parantanut. Tehdyillä työtunneilla arvioiden työllisyytemme on jopa parempi kuin muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Ruotsissa ja erityisesti Tanskassa myös veroaste on korkeampi kuin Suomessa. Tanskassa kokonaisveroaste on yli neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa. Jos meillä olisi Tanskan veroaste, kestävyysvaje poistuisi. Mutta lehmä olisi maitoauto, jos sillä olisi pyörät. Taloutta ei voi tasapainottaa vain veroja nostamalla.

Haasteet ovat suuret ja siksi keskustelusta tuli surullinen olo.

Velkaan ei pidä suhtautua välinpitämättömästi, varsinkaan nyt, kun korot ovat nousussa. Tulin eduskuntaan, kun korot olivat suuruusluokaltaan yhtä suuret kuin sosiaali- ja terveystoimi tai koulutus ja osaamispanokset. Aivan liikaa.

Hyvä työllisyyskehitys ja verotulojen kasvu, nopea toipuminen koronasta on kannatellut talouttamme. Kuluttajien kukkaroa talvi koettelee kovin. Kaikkea emme voi kompensoida, mutta täsmätoimin yritetään ihmisten tilannetta helpottaa.

Lapsiperheillä kustannusten nousut kasautuvat ja lasku on keskivertoa suurempi sekä ruokakaupassa, liikkumisessa että asumisessa. Yli 110 000 lasta asuu pienituloisissa perheissä.

Lapsissa on tulevaisuutemme, ja lapsena koettu köyhyys sattuu vielä aikuisena. Siksi varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ja budjetissa on parannuksia työttömyysturvan lapsikorotukseen, toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan, opintorahan huoltajakorotukseen ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen.

Eläkeläisiä huolettaa sähkön hinnan nousu. Kela-indeksi maksettiin poikkeuksellisesti elokuussa ensiapuna pienituloisimpien hätään. Nyt 1 600 euron eläkettä saava saa ensi vuonna noin 75 euroa lisää tammikuussa.

Työmatkailijoita tuetaan liikenteen nousseiden kustannusten keskellä. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta jatketaan. Jakeluvelvoitteen tuoma noin 12 sentin alennus dieselin pumppuhintaan jatkuu.

Tuloverotukseen tehdään määräaikainen sähkövähennys. Lisäksi sähkötuki auttaa kotitalouksia, joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää sähkövähennystä. Näiden lisäksi sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan kymmeneen prosenttiin.

Turvallisuuteen budjetissa panostetaan eniten.

Kirjoittaja on Hämeen vaalipiirin kansanedustaja (sd.).