Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Missä ja millainen on oma lähimetsikkösi? Kerro meille lähimetsikkösi merkityksestä

Lukijalta | Jos sote-kustannukset halutaan kuriin, hyvinvointialueiden täytyy vähentää häiriökysyntää

Kun sote-lait hyväksyttiin kesällä 2021, puhuttiin, että vihdoin sote-uudistus on saatu maaliin useiden yritysten jälkeen, mutta todellisuudessa silloin työ vasta alkoi. Nyt ja ensi vuonna hyvinvointialueilla tehtävät päätökset ovat uudistuksen onnistumisen kannalta keskeisiä. Keskeinen kysymys on alueiden käytettävissä olevat resurssit ja niiden järkevä käyttö.

On tärkeää, että hyvinvointialueilla otetaan käyttöön hyvinvointitalousajattelu perinteisen talousajattelun rinnalle. Hyvinvointitalous on yhteiskunnan alue, jossa toimitaan hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamisen lähtökohdista.

Hyvinvointitaloudessa tuotetaan ja jaetaan hyvinvointia sekä tehdään tulevaisuusinvestointeja hyvinvointiin. Tulevaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan kaikkia niitä investointeja, joilla vahvistamme tulevaisuuden hyvinvointia, mutta samalla myös taloutemme kasvupotentiaalia. Talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ne tukevat toisiaan.

Tärkeää on myös panostaa vaikutusarviointiin ja vaikutusperustaiseen päätöksentekoon. Tätä voidaan tehdä tekemällä kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyyseja, laskemalla vaihtoehtoiskustannuksia sekä ottamalla käyttöön uudenlaisia vaikuttavuutta kuvaavia mittareita.

Tärkeintä on lopettaa asiakkaan pompottelu ja rakentaa hoito esimerkiksi Tiimityöskentely omatyöntekijän tukena -mallille.

Joudumme varmasti miettimään toimintoja uudelleen, ja vaikuttavuusperusteisuus on ainoa eettisesti kestävä tapa tehdä priorisointeja eli valintoja siitä, mitä toimintoja ja millä tavoin toteutettuna jatkossa ylläpidämme ja kehitämme. Näiden päätösten on perustuttava tutkittuun tietoon – ei mutuiluun.

Kustannuksia voidaan hillitä myös puuttumalla häiriökysyntään, jota syntyy, kun asiakas saa väärää palvelua, ei saa lainkaan palvelua tai saa vain osittain sitä palvelua, jota hän on tullut hakemaan. Seurauksena on tilanne, jossa apua tullaan hakemaan yhä uudelleen ja uudelleen.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa häiriökysyntä on valitettavan yleinen ilmiö ja se aiheuttaa paljon turhaa kärsimystä mutta myös yhteiskunnalle turhia kustannuksia. Jos haluamme saada sote-kustannukset kuriin, tulee hyvinvointialueilla löytää ratkaisut häiriökysynnän vähentämiseksi.

Tärkeintä on lopettaa asiakkaan pompottelu ja rakentaa hoito ja kohtaaminen esimerkiksi Tiimityöskentely omatyöntekijän tukena -mallille.

Valitettavasti hyvinvointialueiden rahoitus ei kuitenkaan tue muutoksen tekemistä, sillä alueilla ei ole riittävästi rahaa tehdä tarvittavia tulevaisuusinvestointeja. Tarvevakioitu rahoitus on oikeudenmukainen, mutta pitkä siirtymäaika ja leikkuri aiheuttavat sen, ettei esimerkiksi Pohjois-Karjala saa rahoitusta niin paljon kuin sille laskennallisesti kuuluisi.

Muutosvaiheessa syntyy helposti kaksinkertaisia kustannuksia, kun hyvinvointi-investointienkin aikana on kaikista asiakkaista pidettävä huolta. Pidemmällä aikavälillä nämä investoinnit kuitenkin maksaisivat itsensä takaisin, kun raskaaseen – ja kaikkein kalleimpaan – hoitoon joutuvien määrää voidaan vähentää ja kansalaiset saavat oikean avun ja hoidon oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Rahoitusmallia tuleekin korjata siten, että se tukee hyvinvointitalousajattelua ja tutkimusnäyttöön perustuvaa vaikuttavaa toimintaa. Näin päästään pois vääränlaisesta pitkällä aikavälillä lisäkustannuksia aiheuttavasta ”säästämisestä” ja edetään kohti kustannusvaikuttavaa toimintaa.

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.)