Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Planeettatohtorin kolumni Rauhan, raikkaan ilman ja luontokontaktien perässä ei ole pakko muuttaa maalle

Punarinta kallistelee kiinnostuneena päätään aivan käteni ulottuvilla. Sadepisaroiden koristamat puolukan varvut notkuvat mehevää saalista, jonka lintu mielellään jakaisi kanssani. Hengitän raikasta metsäilmaa. Syke tasoittuu, hiljaisuus hivelee mieltä. Kiire sotkeutuu karikkeeseen ja askel kevenee. Tekisi mieli jäädä metsään asumaan.

Neljä viidesosaa suomalaisista elää kaupunkimaisessa ympäristössä. Koronapandemia herätti monessa kaipuun maalaismaisemaan. Lisää tilaa ja rauhaa toistuvat toivelistalla uutta asuinympäristöä valittaessa. Onko muutto maalle kuitenkaan ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden tai oman terveydenkään kannalta oikea ratkaisu?

Suomalaisissa tutkimuksissa kaupunkilaiset ovat maalla asuvia tyytyväisempiä elämäänsä. Löydös ei selity palveluiden saatavuudella, joka – yllättävää kyllä – voi olla maaseudulla kaupunkialueita parempaa. Elintavoissa on huomattavia eroja, ja huolimatta hiljaisista kyläteistä ja metsäpoluista liikkumattomuus on yleisempää haja-asutusalueilla.

Töissä, koulussa ja kaupassa käydään omilla autoilla julkisen liikenteen puuttuessa. Kun päälle ynnätään lasten kyyditsemiset harrastuksiin ja kavereille, on hiilijalanjälki mittava.

Suomalaisissa tutkimuksissa kaupunkilaiset ovat maalla asuvia tyytyväisempiä elämäänsä.

Järvien rannoille rakennettuja sähkölämmitteisiä uudistaloja ympäröivät tasaiset nurmikot, asfaltti ja kivetykset tiuhaan asennettuine ulkolamppuineen. Pihassa seisovat autojen lisäksi mönkijä, moottorivene ja vesijetti. Olemme korvanneet maaseudun monimuotoisuuden urbaanilla turvallisuuden tunteella.

Lahdessa on käynnissä ympäristöministeriön rahoittama hanke, jossa lisätään lähiöiden viihtyisyyttä asukaskyselyihin perustuen. LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston johdolla mukkulalaisten viheralueita on tehty houkuttelevammaksi, perustettu niittyjä ja herukkatarhoja.

Kaikki on saavutettavissa jalkaisin tai pyörällä. Harrastustoimintaa on pyritty edistämään ikään katsomatta. Uusiin tuttavuuksiin kannustetaan niittytapaamisilla.

Palstaviljelyn on tutkimuksissa todettu kohentavan mielen hyvinvointia ja sosiaalisia kontakteja. Puutarhan hoito lisää kuin itsestään fyysistä aktiivisuutta helpottaen painonhallintaa. Luontoa voi viritellä kotiin viherkasvien ja parvekekukkien lisäksi luontokuvilla tai vaikka kauniilla kivillä edistämään rentoutumista.

Vaikka suomalaisissa pikkukaupungeissa luonto on kaikkien ulottuvilla, ympäristön viihtyisyyden lisääminen on paikallaan. Kaupunkikeskustojen suunnittelu on perinteisesti ollut autoilukeskeistä. Melu heikentää henkistä hyvinvointia, lisää stressiä ja jopa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Jalankulkijaystävällinen kaupunkisuunnittelu paitsi edistäisi liikkumista omin jaloin, myös vähentäisi melu- ja pölylastia. Kaupunkiympäristön ei tarvitse sulkea pois rauhan, raikkaan ilman ja luontokontaktien mahdollisuutta.

Jo kävelymatkan päässä voi olla se vehreä havumetsä, jossa voi kohdata punarinnan, poimia puolukoita ja nauttia luonnon äänimaailmasta ilman, että tarvitsisi muuttaa jonnekin kauas metsän keskelle asumaan.

Kirjoittaja on lääketieteellinen asiantuntija ja Planetary Health -lääkäri Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Voit lähettää hänelle ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvän aihetoiveen tai kysymyksen sähköpostilla: lukijalta@ess.fi