Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Juha Honkosen kolumni Ihmisoikeudet koetuksella – vientituotteeksi ihmisvelvollisuus

Toinen ei voi muuttaa toista ratkaisevasti muuten kuin väkivallalla.

Tätä venäläiskirjailija Aleksandr Solzhenitsynin 1970-luvulla lausumaa viisautta siteerasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelussani Kultarannassa vuosi sitten, ja eilen torstaina asiayhteys oli jälleen ajankohtainen.

Niinistön Solzhenitsyn-poiminta kuulostaa äkkiseltään karulta ja toivottomalta, mutta ajatus onkin keskustelun korostaminen ja kompromissien löytäminen.

Presidentti liitti sitaatin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) 50-vuotisjuhlakokouksen valmisteluihin.

Helsingin henki -huippukokous olisi Suomessa 2025, jolloin virassa on jo uusi presidentti. Kyseessä olisi kuitenkin Niinistön valtakauden kruunu, jota hän on pohjustanut pitkään.

Kysyin Niinistöltä torstaina Presidentinlinnassa, onko koko juhlakokous nyt jäissä, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja Helsingin henki tuntuu haihtuneen savuna ilmaan.

Eilistä tilaisuutta ei voi siteerata suoraan, mutta vastauksen sisältö oli, että päinvastoin: nyt jos koskaan on tarvetta rauhanneuvotteluille. Asia noussee esiin ensi viikolla Niinistön vieraillessa YK:n päämajassa New Yorkissa.

Olisihan se aikamoista, jos Niinistö ja vaikkapa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres saisivat Vladimir Putinin neuvottelupöytään Suomessa.

Keskustelua ja kompromisseja tarvittaisiin taas kipeästi.

Sananvapaus on vaihtunut sananvankeudeksi.

Vuonna 1975 Etykin Helsingin-kokouksessa toisaalta juntattiin presidentti Urho Kekkosen johdolla entistä syvemmälle idän ja lännen välistä rautaesirippua, toisaalta taas laitettiin alulle henkistä kehitystä, joka johti noin 15 vuotta myöhemmin Neuvostoliiton romahtamiseen.

Toivottavasti Niinistö kumppaneineen saa aikaan edes vähän jälkimmäisen kaltaista itänaapurissamme, rauha tietysti pääasiana.

Neuvostoliiton hajottua luovuttiin myös Solzhenitsynin valtiopetossyytteestä, jonka hän oli saanut kirjoitettuaan Josef Stalinin hallinnosta kriittisiä kirjoja, muun muassa Vankileirien saariston. Kirjailija oli elänyt vainon takia 17 vuotta maanpaossa.

Nyt moni venäläinen on paennut ulkomaille samasta syystä. Lisää sensuurin uhreja saatiin eilen torstaina, kun maineikas lehti Novaja Gazeta liitettiin kiellettyjen medioiden joukkoon.

Yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksista, sananvapaus, on vaihtunut sananvankeudeksi.

Julkaisukielto ei kuitenkaan kriittisten venäläisten päitä käännä. Toinen ei voi muuttaa toista ratkaisevasti muuten kuin väkivallalla. Nyt viisauteen voi lisätä, etteivät aseetkaan usein auta. Putinin valta rakoilee lupaavasti.

Niinistö lainasi vuosi sitten myös ex-vihreää poliitikkoa Eero Paloheimoa ja peräänkuulutti ihmisvelvollisuutta.

– Se tarkoittaa jokaisen ihmisen velvollisuutta katsoa tulevaisuuteen niin, että maailma ja elämä siirtyvät. Tämä tulee erityisesti esiin liittyen ilmastonmuutokseen mutta myös pandemiaan, rauhaan ja ihmisoikeuksiin, Niinistö sanoi.

Ihmisvelvollisuus voisi olla paitsi juhlakokouksen teema myös ohjenuora itänaapurin suuntaan.