Huoli sähkön rajusta hinnannoususta ja riittävyydestä on ollut tämän alkusyksyn keskeinen puheenaihe. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) visioi kirjoituksessaan (HS Vieraskynä 7.9.2022) tulevaisuuden sähköisen lentämisen etuja ja siihen satsaamisen sekä sähköiselle lentämiselle soveltuvien pienkenttien rakentamisen tärkeyttä.
Koko kirjoitus loistavan tulevaisuuden kuvineen tuntuu futurismissaan yli-innokkaalta varsinkin nyt, kun sähköpula vaikuttaa hyvin mahdolliselta. Jatkuvasti lisääntyvän sähköisen autoilun kulutkin ovat jo nykyisin kääntymässä jyrkkään kasvuun. Entä onko meillä vielä edes mitään varmuutta sähköisen pienkonelentämisen turvallisuudesta?
On aiheellista kysyä, riittääkö meillä nyt varakkuutta, energiaa ja tarvetta sähköisen ilmailun kehittämiseen.
Sähköinen lentäminen pienkentältä toiselle pysynee kalleutensa vuoksi vain harvojen huvina, vaikka tekniikan kehitys ja energiatuotanto sen mahdollistaisi. Futuristisessa 1960-luvun piirrossarja Jetsoneissa lennettiin pienillä helikoptereilla omalta kotipihalta kauppaan. Sietää pohtia, onko sellainen tulevaisuuskuva mahdollinen tai edes toivottava. Haluammeko, että kotipihamme taivas täyttyy paitsi drooneista myös sähkölentokoneista?
Ministeripostilla unohtuvat helposti arki ja tavallisen ihmisen ongelmat. Nyt, kun me veronmaksajat tuskailemme kasvavan inflaation ja kohoavien sähköhintojen kourissa, tuntuu surkealta, että liikenneasioista vastaava ministeri kehittelee sähkön kulutuksen lisäämistä vaativaa liikennemuotoa.
Ministeri voisi sen sijaan käydä tutustumassa rappeutuvan kantatieverkkomme ongelmiin. Kun kansalainen päivittäin joutuu autolla ajaessaan kokemaan rikkoutuneet asfaltoinnit ja pyykkilaudaksi muuttuneet hiekkatiet, ei hän jaksa innostua pääjohtajatasoa hyödyttävistä sähköisen lentämisen uusinvestoinneista.
Kirjoittaja on lahtelainen.