Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Savonradan toteutuminen on Päijät-Hämeen ja Savon yhteinen etu

Keskustelu rataväylien linjauksista käy tällä hetkellä hyvin vilkkaana sekä sanomalehdissä, että monilla somekanavilla. Lienee paikallaan tarkastella, mitä tutkittuja eroja on Itäradalla sekä Savon oikoradalla (Lahti–Heinola–Mikkeli).

Itäradan toteutuminen on linkitetty väyläsuunnitelmissa noin 30 kilometriä tunnelissa kulkevaan Lentorataan, jonka kustannusarvio on 2,7–3 miljardia euroa ja avattaisiin aikaisintaan 2030-luvulla. Itärata, joka kulkisi reittiä Kerava–Porvoo–Kouvola olisi pituudeltaan 106 kilometriä. Sen arvioitu rakennuskustannus on 1,7–1,8 miljardia euroa.

Rata avattaisiin myöhemmin 2030-luvulla, kun Lentorata on ensin rakennettu valmiiksi. Radan ajallinen hyöty on –10 minuuttia Kouvolassa nopeudella 200 kilometriä tunnissa (km/h) sekä siitä eteenpäin Savon radalla että Karjalan radalla. Ratojen kustannukset ovat yhteensä 4,4–4,8 miljardia.

Radan ajallinen hyöty ei ole –19 minuuttia, kuten Ylen uutisissa viimeksi mainittiin. Kyseinen aikasäästö saataisiin, mikäli käytössä olisi 300 kilometrin tuntinopeudelle mitoitettu rata ja junakalusto. Kyseinen nopeus on varsin epärealistinen, ja on arvioitu, että radan profiilin johdosta tavaraliikenne ei voisi käyttää rataa.

Savon oikorata näyttää vähentävän valtion, kuntien ja veronmaksajien kuluja huomattavasti enemmän kuin Itärata.

Itäradan rinnalle vertailuvaihtoehdoksi voidaan esittää Savonradan oikaisusuunnitelmaa, joka Väyläviraston julkaisussa 15/2019 osoittautui ratavaihtoehtojen tarkasteluissa yhteiskunnallisesti kustannustehokkaimmaksi sekä ajalliselta hyödyltään suurimmaksi. Savonradan oikaisun (106 km) toteuttaminen ei ole kiinni Lentoradan aikataulusta, vaan se on aloitettavissa siitä riippumatta.

Radan rakennuskustannusarvio on noin 1,6 miljardia euroa ja rata kuuluu valmiiksi Päijät-Hämeen maakuntakaavaan. Rataan on mahdollista saada EU:n väylätukea, koska se on Lahden oikoradan jatke, joka kuuluu eurooppalaiseen TNT-T-liikenneverkostoon.

Matka-aika Savosta ja Kainuusta Helsinkiin lyhenisi noin 44 minuutilla nopeudella 200 km/h, kun ajansäästö Itäradalla oli kymmenen minuuttia (Väyläviraston julkaisu 15/2019 s. 40). Matka-aika esimerkiksi Mikkeli–Helsinki on nyt kaksi tuntia 32 minuuttia ja oikoradalla tunti 45 minuuttia, välillä Kuopio–Helsinki nyt neljä tuntia viisi minuuttia ja oikoradalla kolme tuntia 20 minuuttia.

Savon oikoradan ajallinen hyöty ulottuisi Pohjois-Savon pohjoisimpiin osiin ja aina Kainuuseen asti. Saavutettavalla aikasäästöllä pystyisi varmaankin toteuttamaan Haukivuorellekin pysähdys- ja liikennöintipaikan. Myös Savonlinnan raideyhteys Helsinkiin muuttuisi nopeammaksi Savon oikoradan myötä, mikäli yhteys Pieksämäelle avautuisi. Matka nopeutuisi junan vaihtoineen noin 25 minuutilla.

Savon oikorata tuo huomattavaa säästöä matka-aikaan alkaen Heinolasta pohjoiseen päin. Matka-ajan säästö tarkoittaa pienempiä energiakuluja, pienempiä ratamaksuja (operoijalle), pienempää hiilijalanjälkeä, pienempiä päästömaksuja, pienempiä lipunhintoja, kasvavia matkustajamääriä ja sujuvampaa raideliikennettä niin henkilö-, kuin tavaraliikenteeseen. Lisäksi ratayhteys vähentäisi tie-infran kulumista.

Savon oikorata näyttää vähentävän valtion, kuntien ja veronmaksajien maksuja ja kuluja huomattavasti enemmän kuin Itärata. Verrattaessa rataväyliä keskenään on Savon oikorata selkeästi Itärataa edullisempi, tehokkaampi ja nopeammin toteutettavissa. Rata on hyödyllisempi sen varrella sijaitseville kaupungeille sekä kunnille, ja sitä voi käyttää myös tavaraliikenne.

Toteutuessaan Savon oikorata lisäisi Suomen moderneimman radan, Lahden oikoradan (v. 2006) arvoa, eikä Lahden oikoradasta tulisi taantuva rataosuus kuten Itäradan johdosta.

Yksi Lahden oikoradan rakentamisen perusteista oli aikoinaan, että sen valmistuttua rata jatketaan Savon oikoradalla. Äskettäin päätettiin, että yli puolet Itä-Suomen elinvoimatukirahoista (n. 43 milj. euroa) suunnataan Karjalanradan kehittämiseen. Nyt olisi aika Päijät-Hämeen ja Savon maakuntien koota voimat yhteiseen edunvalvontaan raideliikennehankkeissa.

Kirjoittaja on Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen.