Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Lukijalta | Vapaan markkinatalouden säännöt eivät toimi sähkömarkkinoilla

Suomessa uskotaan sinisilmäisesti, että markkinat korjaavat itse häiriönsä. Näin ei kuitenkaan ole, eikä tule tapahtumaan lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä taas, kuten edesmennyt opettajani totesi, me olemme kaikki kuolleita.

Aiemmin kohtuuhintaiselta tuntunut sähkön hinta on moninkertaistunut parissa kuukaudessa. Nyt esimerkiksi Fortum tarjoaa kahden vuoden sähköä hintaan 40,32 senttiä kilowattitunnilta (c/kWh) tai vaihtoehtoisesti pörssisähköä 46,7 c/kWh. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa kymmenkertaista hintaa aiempaan. Tätä ei kotitalous kestä.

Suomessa hinta on pumpattu ylös pörssisähkön, johdannaisten ja sotapaniikin avulla. Suomen sähkömarkkinat toimivat vähintäänkin oligopolistisesti, monesti monopolin ottein. Monopolin toiminnasta hyvänä esimerkkinä käyvät esimerkiksi jätteenpolttolaitokset. Ei tällaisia yhteiskunnan yleishyödyllisiä toimintoja Yhdysvalloissakaan, vapaan markkinatalouden mallimaassa, päästetä toimimaan ilman valvontaa ja kontrollia.

Sähköteollisuus sanoo, että hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Suurin osa Suomessa myytävästä sähköstä hinnoitellaan Nord Pool -sähköpörssin kautta. Sähköverkkoyhtiö Fingridin antaman tiedon mukaan varsinkin isot sähköntuottajat myyvät oman tuotantonsa pörssiin, josta ne sitten ostavat myymänsä sähkön takaisin ja myyvät taas edelleen joko jälleenmyyjille, tai myyvät itse, kuten Fortum.

Uskallan sanoa, että tuosta 40 c/kWh:n hinnasta yli 30 c/kWh on kuvaamaani kuplaa.

Lisäksi suuret pelurit käyttävät sähköfutuuria varmistaakseen itselleen edullisen ja vakaan markkinahinnan. Harvalla sähkön kuluttajalla on mahdollisuus vähentää kulutusta merkittävästi, mutta tarjontapuolella tarjonnan rajoittaminen on suhteellisen helppoa ja sen vaikutus hintaan on voimakas. Näillä tekijöillä sähkön myyjät saavat perustelun korkealle hinnalle.

Lisäksi korkeaa hintaa perustellaan erityisesti Saksan energiakriisillä. Saksan tilanne onkin vaikea. Kuitenkaan Suomi, sen paremmin kuin Ruotsi tai Norjakaan eivät pysty myymään kuin pienen marginaalisen erän tuotannostaan Eurooppaan, koska ei ole riittävästi siirtokapasiteettia.

Jos suomalaiset ja ruotsalaiset päättäisivät olla ostamatta sähköä, jäisi suurin osa pohjolan sähköstä myymättä ja myymättömän sähkön hinta olisi negatiivinen. Nyt mekanismi yleistää korkeimman hintanoteerauksen koko markkinaan vain marginaalisen vientierän perusteella, koska sähköntuottajat toimivat molemmilla puolilla markkinaa. Varsinkin kotitaloudet ja pienkuluttajat ovat aseettomia tässä tilanteessa.

Asuin Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa, jolloin teksasilainen sähköfirma Enron järjesti sähkökatkoja ja manipuloi markkinahintaa. Silloin syyksi kerrottiin, ettei jakeluverkoissa ollut kapasiteettia. Sähköverkon riittämättömyys osoittautui kuplaksi, jolla kiristettiin lisää rahaa markkinoilta. Vapaa kysynnän ja tarjonnan laki ei toteudu edes Yhdysvaltain laajoilla sähkömarkkinoilla.

Sähkömarkkinoita seurataan ja tarvittaessa markkinoiden toimintaan puututaan sekä osavaltioiden että liittovaltion tasolla juuri siksi, ettei kysynnän ja tarjonnan laki toimi. Lienee ylioptimistista olettaa, että kysynnän ja tarjonnan laki toimisi teorian mukaisesti Suomen ja pohjoismaiden sähkömarkkinoilla.

Pohjoismaiden sähköpörssin ja sähköntuottajien toiminta sekä taitamaton sotkeutuminen sähkön futuurimarkkinoihin (mm. Fortum) haisee ihan Enronilta. Uskallan sanoa, että tuosta 40 c/kWh:n hinnasta yli 30 c/kWh on kuvaamaani kuplaa. Sen ovat todistaneet pienet paikalliset sähköyhtiöt, jotka myyvät toiminta-alueillaan sähköä selvästi alle 10 c/kWh. Valitettavasti paikalliset sähköyhtiöt eivät myy sähköä oman alueensa ulkopuolelle.

Vapaan markkinan edellytyksiä ovat muun muassa seuraavat asiat: kaikilla osapuolilla on täydellinen tuntemus markkinasta ja kaikki ostajat voivat ostaa sähköä keneltä tahansa toimijalta ja kaikki myyjät voivat myydä sähköä kaikille potentiaalisille asiakkaille.

Näin ei ole. Suomen sähkömarkkina on pahasti rikki.

Kirjoittaja on hollolalainen yrittäjä, M.S., MBA ja kriittinen sähkönkuluttaja.