Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Vili Uuskallion kolumni Lahden parjatut johdannaissopimukset ovat nousseet sekasorron keskellä arvoon arvaamattomaan

Viitisen vuotta sitten Fortum halusi välttämättä ostaa Venäjän kaasubisnekseen sidoksissa olleen Uniperin, vaikka tämän johto varoitti kauppaan sisältyvistä riskeistä. Ne rysähtivät niskaan, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan ja väänsi kesän tullen Euroopan kaasuhanat lähes kiinni.

Tämän vuoden alkupuoliskolla Fortum teki Suomen taloushistorian suurimman, 12 miljardin euron tappion. Uniper ostaa nyt kaasua kalliiseen markkinahintaan ja hakee siksi miljardien eurojen suuruista lisärahoitusta.

Fortumista puolet omistavan Suomen valtion ohella itäkaasuseikkailun tappioita kärsii noin 187 000 piensijoittajaa. Fortum on ollut Nordean, Nokian ja Sammon ohella yksi suosituimmista kansanosakkeista. Tänä vuonna Fortumin osakekurssi oli maanantaihin mennessä laskenut 63 prosenttia.

Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoelle ehdittiin suunnitella ja rakentaa venäläistä ydinvoimalaa 600–700 miljoonalla eurolla ennen kuin edessä oli rysän perä. Fennovoiman nimellä kulkeneen laitoksen olisi toimittanut Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom, jonka kanssa ei tietenkään voida vallitsevassa maailmantilanteessa edetä.

Venäjä-riskin lauettua näpeilleen sai myös Lahti Energia.

Fennovoiman Venäjä-riskin lauettua näpeilleen sai myös Lahti Energia, jolla on ollut noin kahden prosentin omistusosuus Fennovoimasta. Lahti Energia on sijoittanut Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen 16,9 miljoonaa euroa, minkä summan yhtiö aikoo alaskirjata tämän vuoden tilinpäätöksessään.

Venäjä terrorisoi ja tuhoaa Ukrainaa sekä sen kansalaisia kykyjensä mukaan eli raskaasti, summittaisesti, huonolla moraalilla, luokattomasti johdettuna, kroonisesti tyrien, ilman sääntöjä ja vailla pyrkimystä välttää siviiliuhreja. Taloutensa Venäjän kaasun varaan rakentaneet Euroopan maat ovat energia-aseen maalitauluna. Sinisilmäisyys käy nyt kalliiksi.

Talvesta on tulossa mielenkiintoinen, kun maakaasun ja sähkön hinnat ovat moninkertaistuneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Suomessakin monet sähköllä taloaan lämmittävät ovat hätää kärsimässä. Onnekkaimmilla on suojanaan pitkäaikainen ennen energiakriisiä solmittu sähkösopimus.

Takavuosina Lahti Energia sai lunta tupaan solmittuaan sähkön hinnannousulta suojaavia johdannaissopimuksia. Kun sähkö oli halpaa, Lahti Energia kärsi mojovat tappiot. Nyt energiakriisin ja hurjan inflaation keskellä johdannaiset ovat Lahdelle jälleen ajankohtaisia.

Kaupunki käytti 2010-luvun alussa johdannaissopimuksiksi kutsuttuja rahoitusinstrumentteja, joiden tarkoituksena oli suojata lainasalkkua korkojen nousulta. Kun korot pysyttelivät sitkeästi nollassa, alkoivat sopimukset näyttää virheliikkeeltä.

Viime vuoden tilinpäätöksessä johdannaissopimukset olivat 38,6 miljoonaa euroa pakkasella. Vaan kuinkas kävikään? 12 kuukauden Euribor-korko oli vielä keväällä miinuksella, mutta nyt lähes 1,5 prosenttia. Korkojen noustessa Lahden johdonnaispaketin arvoa kuvaava käyrä on kiivennyt villisti ylöspäin.

Maanantaina sopimukset olivat enää 4,1 miljoonaa euroa miinuksella, kertoo kaupungin talousjohtaja Tiina Mörsky. Johdannaiskokonaisuus nousee hänen mukaansa plussan puolelle, jos korkotaso nousee 0,31 prosenttia nykyisestä. Ei siis niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Sekasorron seurauksena Lahti voi pian tehdä voittoa johdannaisillaan.