Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Yleisurheilun uusi sukupolvi nostaa Suomea suosta

Yleisurheilijamme tarjoilivat kotikatsomoihin harvinaista herkkua sunnuntaina päättyneissä EM-kisoissa. Münchenistä riitti tuotavaksi Suomeen kultaa ja kunniaa melkein samaan malliin kuin samalla stadionilla järjestetyistä olympiakisoista 50 vuotta sitten.

Suomalaiset voittivat peräti neljä mitalia. Se on määrällisesti suurin saalis EM-kisoista sitten vuoden 1982. Laadullisesti urheilijamme panivat tällä kertaa vielä pari piirua paremmaksi, sillä kultamitalisteja löytyi nyt jopa kaksin kappalein, seiväshyppääjä Wilma Murto ja estejuoksija Topi Raitanen. Ateenassa 40 vuotta sitten kultaa huuhtoi vain kävelijä Reima Salonen.

Epäonnistuneetkin saivat arvokasta kokemusta.

1970- ja 80-luvuilla yleisurheilumme eli sodanjälkeisen ajan menestyksekkäimpiä vuosikymmeniään. Suurten saavutusten taustalta löytyi määrätietoisia urheilijoita ja taitavia valmentajia, mutta myös kiellettyjä tai vähintään niin sanotulla harmaalla alueella liikkuneita apukeinoja.

Sittemmin Suomessa kiristettiin doping-kuria. Samoihin aikoihin lajien keskinäinen kilpailu lahjakkuuksista, yleisönsuosiosta ja resursseista kiristyi tuntuvasti, mikä suisti yleisurheilumme kauas terävimmältä huipulta. 2000-luvulla Suomi on yhtä useammin saanut tyytyä arvokisoissa parhaimmillaankin vain himmeämpiin mitaleihin. Aina ei ole saatu edes niitä, kuten kävi viimeksi heinäkuussa Oregonin MM-kisoissa.

Oregonin jälkeen Münchenin mitalisade saattoi tulla joillekin penkkiurheilijoille yllätyksenä. Siihen on kuitenkin paljon hyviä selityksiä. Suomessa nostaa päätään uusi yleisurheilijasukupolvi, joka on tottunut niittämään menestystä nuorten arvokisoissa. MM-kisojen kivikova kärkitaso oli heille vielä liikaa, mutta tuloksista saattoi päätellä, että varsin moni lupaus edusti lajissaan jo Euroopan parhaimmistoa. Sama päti joihinkin konkareihin. Kaiken onnistuessa tämä konkretisoitui mitali- ja pistesijoina Münchenissä.

Erityisen ilahduttavaa näissä EM-kisoissa oli, ettei menestyksemme ollut enää vain vanhan paraatilajimme keihään varassa. Tämä vahvistaa, että taustalla on ruvettu tekemään runsain mitoin oikeita asioita kautta linjan, mikä lupaa entistä parempaa satoa jatkossa. Urheiluliittoa arvosteltiin kisojen edellä liian suuresta joukkueesta, mutta sekin oli lopulta oikea ratkaisu. Epäonnistuneetkin urheilijat saivat arvokisakokemusta, joka voi osoittautua tulevaisuudessa kullan tai ainakin mitalin arvoiseksi. Asiasta voi kysyä lisätietoja esimerkiksi Orimattilan Jymyn Kristiina Mäkelältä.