Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Lukijalta | Hoitajamitoitusta ei voi nostaa, koska väkeä ei ole tarpeeksi

Julkisuudessa on jälleen keskusteltu puolueiden kesken hoitajamitoituksesta. Ensi keväänä on tavoitteena nostaa säädetyn lain mukaan hoitajamitoitus iäkkäiden palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshuollossa 0,7:ään, kun sen nyt on 0,6. Mielipiteet uudistuksesta jakautuvat puolesta ja vastaan, mutta käytännössä hoitajista on nyt niin kova pula, ettei mitoituksen nostaminen ole käytännössä mahdollista.

Hoitajamitoituksella tarkoitetaan hoitohenkilöstön minimimitoitusta, montako hoitaja tulee olla kutakin asiakasta kohti iäkkäiden palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshuollossa. Tavoitteena on seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden.

Tällä hetkellä kaikki hoivayksiköt eivät pysty täyttämään edes 0,6:n vaatimusta, minkä vuoksi ikäihmisten hoitopaikkoja on jouduttu sulkemaan. Nyt hoitajamitoituksen nostaminen lisäisi hoitopaikkojen sulkemista entisestään.

Samaan aikaan koko maassa on huutava pula ikäihmisten ja palvelua tarvitsevien hoitopaikoista. Tämä näkyy erityisesti päivystysten ruuhkautumisena myös monien terveyskeskusten suljettua ovensa. Tämän vuoksi jatkohoitoa odottavat kuormittavat päivystysten seurantapaikkoja ja erikoissairaanhoitoa vaikeuttaen nopeaa ja vaativaa hoitoa tarvitsevien avun saantia. Lain toteutuessa koko terveydenhuolto ja ikääntyneiden hoiva kärsisivät.

Hoitajamitoituksen nostaminen lisäisi hoitopaikkojen sulkemista entisestään.

Ikääntyneiden hoidossa tarvitaan monenlaisia osaajia; sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia, fysioterapeutteja ja muita erityisosaajia riippuen hoidon ja hoivan tavoitteista. Jos nyt korotetaan hoitajamitoitusta hoivassa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa, vaikeutetaan entisestään työvoimapulaa kotihoidossa ja sairaalapalveluissa.

Nyt pitää ajatella kokonaisuutta, ei ainoastaan yhtä sektoria. Terveydenhoitoalan vetovoima on heikentynyt, eikä koulutukseen hakijoiden määrä riitä kattamaan tällä hetkellä alla olevaa puutetta. Korona ja alan työolot ovat johtaneet siihen, että alalta on poistunut suuri joukko uupuneita ammattilaisia.

Vaikka koulutuspaikkoja on lisätty, opintojen suorittaminen kestää aikansa. Lisäksi ei voida olla varmoja, että kaikki opiskelijat valmistuvat ja jäävät alalle. Kaiken tämän onnistumiseksi tarvitaan koko alaa kohentavia palkka- ja työoloja koskevia ratkaisuja sekä hyvää johtamista.

Ikääntyvien määrän kasvu on tulevaisuudessa niin suurta, että jatkossa meillä tarvitaan monen tyyppistä osaamista vanhustenpalveluiden kotihoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen. Myös digitalisaation tarjoamat innovaatiot ja omaishoidon tukeminen ovat keinoja helpottaa työvoimatilannetta. Silti tarvitaan koulutettuja hoitajia nykyistä enemmän.

Hoitajamitoituksen nostoa ei voida ratkaista lisäämällä ulkomaista rekrytointia hoiva-alalle, vaikka se onkin jo nyt yksi keino hallita nykytilannetta. Hoiva-avustajien määrän lisääminen helpottaa hoivan työvoimapulaa, mutta tuo hoivatyöhön uuden matalapalkka-alan.

On kuitenkin muistettava, että osa vanhuksista on hyvin monisairaita. Heidän hoitonsa vaatii erikoiskoulutettuja sairaanhoitajien osaamista hoivalaitoksiin ja joustavaa yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa.

Suomen lain mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Hoitajamitoituksella pyritään takamaan sen toteutuminen. Nykyinen hoitohenkilökunnan saatavuus ei kuitenkaan mahdollista mitoituksen nostamista. Tässä hetkessä on viisautta arvioida aiemmin tehtyjä päätöksiä.

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen aluevaltuutettu (kesk.) ja toimii esihenkilönä terveydenhuollossa.