Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat julkistettiin – katso ketkä palkittiin Lahden seudulla

Lukijalta | Omavarainen Suomi tarvitsee leipää ja lämpöä

Liittyminen EU:n jäseneksi 1995 oli iso muutos maataloussektorille. Tuottajahinnat putosivat merkittävästi ja kompensaatio noin puolittuneille hinnoille oli tukijärjestelmän luonti koko EU:n alueelle.

Tukipolitiikan trendi on ollut laskeva tukitaso sekä tukien kohdentuminen ympäristöä tukeviin toimiin. Tukien perimmäinen tarkoitus on varmistaa maataloustuotannon toimintaedellytykset koko EU:n alueella, sekä varmistaa että kuluttajilla on saatavilla kohtuuhintaisia elintarvikkeita. Ilman maataloustukia ei voida Suomessa ruokaa tuottaa ja kaikki tuet menevät tuotantokustannuksiin.

Tuet eivät ole yrittäjän suoraa tuloa ja taskuun menevää rahaa, vaan ne ohjautuvat sataprosenttisesti tuotantokustannuksien maksamiseen. Uskon, että jokainen tuottaja on valmis osaltaan luopumaan maataloustuista ja tukijärjestelmistä, jos tuotteista saadaan markkinoilta hinta, mikä kattaa tuotantokustannukset ja tarjoaa yrittäjätuloa.

Jos kerran maataloustuotanto Suomessa vaatii niin paljon tukia kasvuolosuhteista ja ympäristöstä johtuen, niin eikö se kannata lopettaa?

Ruokaviennin kasvupotentiaali on valtava.

Tämän asian ilmaisu osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä maatalouden kokonaismerkityksestä. Oma ruokatuotanto on keskeinen osa huoltovarmuutta. Meidän tulee huolehtia siitä, että kaikissa olosuhteissa meillä on ruokaa. Ruoka on ollut liian pitkään itsestäänselvyys, ja etääntyminen maataloudesta luo väärän käsityksen tilanteesta. Suomalainen maatalous on jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa ollut kannattavuuskriisissä.

Kannattavuuskriisi alkutuotannossa on monen tekijän summa. Maanviljelijän taloudessa merkittävä tekijä on kustannuspanosten hinta kuten lannoitteiden ja energian hinta ja saatavuus. Lannoitteiden hinta on noussut jo vuosikausia, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan pahentaa tilannetta entisestään, koska suuri osa lannoitetuotannosta tapahtuu entisen itäblokin maiden alueella.

Hintojen nousun hillitsemiseksi lannoitteiden EU-alueelle kohdistuvia tuontitulleja ja muita veroja tulisi keventää. Samalla kotimaassa tuotettavien kierrätyslannoitteiden käyttöä tulisi aktiivisesti kehittää. Tämä vaatii osin kierrätyslannoitteiden käyttöön liittyvien säädösten muutosta.

Kuluttajan tilanne on tällä hetkellä vaikea. Raju inflaation kiihtyminen vie kaikilta ostovoimaa. Energian, ruuan sekä monien muiden tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet ja tulevat vielä talven aikana nousemaan lisää. Ruokalaskun nousu tulee varmasti olemaan monelle perheelle ongelma.

Akuutisti eletään erittäin vaikeaa aikaa, ja tiloja on lopettanut ennätystahtia. Erityisen kovilla ovat olleet viime vuosina investoineet kotieläintilat. Samalla kun katsotaan mitä muualla Euroopassa tapahtuu, niin Keski-Euroopassa on pahin kuivuus viiteen sataan vuoteen. Ruokatuotanto on uhattuna jo ilman Ukrainan sodan aiheuttamaa viljasaartoa. Veden riittävyys on noussut aidosti niukkuustekijäksi Keski-Euroopan alkutuotannossa.

Meillä Suomessa tilanne on kuitenkin veden riittävyyden osalta aivan erilainen. Itse näen, että suomalaisella maataloudella on menestymisen mahdollisuudet tässä muuttuvassa maailmassa. Tarvitaan hyvää yhteistyötä koko ruokatuotannon sektorilla välillä maanviljelijä, teollisuus ja kauppa sekä tiede.

Tarvitaan myös oikeudenmukaisempaa tulonjakoa ja vahvaa yhteen hiileen puhaltamista. Kirkastetaan suomalaista ruokastrategiaa ja luodaan siitä lisää vientituotteita, samalla kauppatasetta vahvistaen. Eurooppa ja maailma tarvitsee meidän tuottamaa ruokaa.

Suomen ruokaomavaraisuudesta tai ruoan myyntituottoista puhuttaessa on hyvä muistaa ruokaviennin ja -tuonnin arvo. Suomi saa tuloja ruoan viennistä 1,8 miljardia, ja ruokaa Suomeen ostetaan 5,5 miljardin arvosta. Ruokaviennin kasvupotentiaali on valtava, koska Suomessa pystytään tutkitusti tuottamaan ruokaa puhtaasta maaperästä, maailman puhtaimmasta vedestä vähemmällä tuholaistorjunnalla tai muilla ruokaan kuulumattomilla aineilla.

Kirjoittaja on maatalousyrittäjä, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (kok).