Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Selvittämättä jäävät zombit ne vasta syövätkin kaupungin resursseja

Kaupunginhallitus on kuulemma tehnyt esityksen rajoittaa yksittäisen valtuutetun ääni- ja keskusteluvaltaa hallintosäännöllä. On esitetty, että yksittäinen edustaja ei voisi tehdä valtuustokysymystä kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus olisi velvollinen vastaamaan määräaikaan mennessä vasta 14 valtuutetun kysymykseen.

Ehdotusta on perusteltu muun muassa sillä, että näin ehkäistään valtuustokysymysten väärinkäyttö. Tällä valtuustokaudella on esitetty kymmenkunta valtuustokysymystä. Jos kysymyksiä on näin vähän, ei kysymysten määrän luulisi olevan ongelma. Asiattomiin kysymyksiin kaupunginhallitus voi kehittää rutiinivastauksen, jossa se kertoo kysymyksen olleen asiaton, ja myös perusteet sille, miksi kysymys oli asiaton.

Kyselyt ovat nostaneet ikäviä kohuja muun muassa Lahden keskustan liikennesuunnitelma Liisun ja viimeisimpänä Kymiringin suhteen. Valtuutetut on valittu tehtäviinsä esittämään näitä kysymyksiä ja pitämään kaupungin elämä ja arvot linjassa väestön mielipiteen kanssa.

Kaupunginhallituksen perusteluissa on mainittu esimerkiksi, että avoimet asiat saattavat siirtyä lisäselvittelyihin erilaisiin valtuuskuntiin ja toimikuntiin, mikä syö resursseja. Onko se paha asia, että asioita ei jätetä avoimeksi, vaan ilmapiiri puhdistetaan pohjia myöden? Selvittämättä jäävät zombit syövät vielä enemmän kaupungin resursseja.

Kyselyt ovat nostaneet ikäviä kohuja muun muassa Liisun ja viimeisimpänä Kymiringin suhteen.

Kaupunginhallitus tarjoaa poistuvalle (ja yksittäisen valtuutetun kannalta lähes ainoalle velvoittavalle) vaikutusmahdollisuudelle kyselytunteja valtuutetuille: valtuutettu saa rähjätä minuutin hallitukselle ja hallitus vastaa viisi minuuttia. Sitten asia unohdetaan (tai se alkaa elää zombina päätöksenteossa).

Zombeja kummittelee Lahden päätöksenteossa, erityisesti kuntaliitoksiin liittyen. Esimerkiksi heinäkuussa Pirkko Aro esitteli yhden zombin Facebookissa Lahden kaupunkipolitiikka -sivustolla: Lahden maaseutupoliittinen ohjelma 2017–2020, jossa komeilee esimerkiksi Mäkelä kasvualueena.

Kaikki me tunnemme Kivijärven koulun lakkauttamispäätöksen Mäkelästä, mutta harva tuntee maankäyttöosaston evättyjä rakennuslupia, kun Mäkelän alueelle muuttoa yrittävä ei saa rakennuslupaa tontille, johon on veromiljoonin rakennettu jo kunnallistekniikka. En usko, että mistään löytyy päätöksiä, joissa tämän ohjelman linjauksia on muutettu.

Vaalien lähestyessä valtuustokysymystenkin määrä saattaa lisääntyä. Moniko lahtelainen puolue voi silloin esittää agendaansa kuuluvia kysymyksiä valtuustoryhmänsä voimin? Kuka tietää, minkälaisia zombeja kaupunginhallituksen esityksen toteutuessa syntyy.

Lahdessa ei tietoakaan tiedolla johtamisesta

Ihmetystä herättää, ettei kaupunginhallituksen pöytäkirja ole edennyt esityslistavaiheesta pöytäkirjaksi vieläkään (perjantaiaamu, kun kokous oli maanantaina). Ovatko asiat niin huonosti valmisteltuja, että kootut selitykset ottavat aikansa.

Oma kokemukseni työskentelystä kunnallisissa lautakunnissa on, että esityslistaan tulee pöytäkirjapäätökseksi joko hyväksytty/hylätty (äänestyksellä tai yksimielisesti) tai siirretään pöydälle jatkoselvitykseen tai hyväksytään seuraavin muutoksin. Se, mitä kokous lausuu asiasta, ei kaipaa prosessointia.

Huonosti laaditut esitykset siirtyvät pöydälle myöhempää käsittelyä varten, ja muista tehdään kategoriset päätökset. En ymmärrä, miksi pöytäkirjasisällön tuottaminen kestää näin kauan.

Kirjoittaja on lahtelainen kokoomuslainen.