Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Laaja tutkimus- ja asiantuntijatieto huume­keskustelun pohjaksi

Toimittaja Ella Haura (ESS 8.8.) toteaa kolumnissaan, että huumeista pitäisi puhua enemmän tutkimustuloksiin vedoten ja vähemmän tunnepuheena. Eli musta tuntuu -keskustelun ei tulisi ohjata huumepolitiikan suuntaviivoja.

Luettuani Sirpa Pursiaisen (Aamulehti 5.8.) kirjoituksen hämmästyin siitä, että Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos puoltaa edelleenkin huumeiden käyttöhuoneita huumekuolemien vähentämisen ratkaisuksi, kun taas kansainvälisiä käytänteitä ja tutkimustuloksia tutkittuaan Pursiainen tuo esille, että käyttöhuoneet eivät ole tuoneet toivottua tulosta.

Esimerkiksi norjalaisessa tutkimuksessa, jossa oli tutkittu vuosina 2000–2019 opioideihin liittyviä huumekuolemia, ei käyttöhuoneita mainita keinona, jolla huumekuolemia voisi vähentää. Sveitsissä on vuodesta 1986 ollut käytössä käyttöhuoneita, mutta maa on edelleen yksi korkeimmista huumeriippuvuuden maista. Samoin Hollannissa huumekuolemat ovat nousseet, vaikka käyttöhuoneita on käytössä.

Suomen poliisikin suhtautuu epäilevästi käyttöhuoneiden hyötyihin ja tehokkuuteen. Tuntuu hyvin ristiriitaiselta ja toivoisinkin THL:n tarkentavan perusteluitaan käyttöhuoneiden hyödyistä.

Nyt tulisi ehdottomasti tehdä perinpohjainen selvitys kuullen laaja-alaisesti päihdealan asiantuntijoita, jotta saisimme kattavan kuvan tehokkaimmasta tavasta auttaa päihderiippuvaisia ihmisiä. Tavoitteena ei voi olla huumeiden käyttäjien siivoaminen pois silmistä. Heitä tulee auttaa pääsemään eroon huumeista ja sitä kautta takaisin terveelliseen elämään.

Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori ja Lahden kaupunginvaltuutettu (sd.).