Pääkirjoitus USA:n senaatti oli Nato-ketjun tärkein lenkki

USA:n senaatti teki torstain vastaisena yönä Suomen aikaa odotetun päätöksen ja ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden Natossa. Tulos oli murskaava eikä jättänyt sijaa spekulaatioille. Sadasta senaattorista 95 äänesti jäsenyyden puolesta. Yksi äänesti tyhjää ja ainoastaan republikaanisenaattori Josh Hawley vastaan. Hänen mielestään USA:n pitäisi vähentää resurssien kulutusta Euroopassa ja kiinnittää enemmän huomiota Kiinan uhkaan.

Yhdysvaltain senaatti äänesti 95-1 Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta

Ajat ovat muuttuneet. Vielä vuosi sitten Hawleyn puhe olisi saanut paljon enemmän myönteistä vastakaikua senaatissa. Eurooppaa pidettiin stabiilina ja yleisesti uskottiin, että USA:n mielenkiinto Eurooppaa kohtaan on vähenemässä. Mutta nyt, Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen, Naton – ja sitä myöten USA:n – katse on tarkentunut takaisin Eurooppaan. Rauhan säilyttäminen vanhalla mantereella on priorisoitava korkealle, koska se on paras tae maailman rauhalle.

Prosessi oli nopein sitten 1981 Espanjan jäsenyyden.

Niinpä Hawley jäi ajatuksineen yksin, kun hänen senaattorikollegansa puheissaan innostuivat ylistämään Suomen urheaa taistelua Venäjää vastaan, erikseen Simo Häyhän nimeltä mainiten. Tuoreempana muistettiin mainita suomalaisten F-35-hävittäjähankinta.

Senaatin päätös ei ollut yllätys. Presidentti Joe Biden kiitteli sitä, että prosessi eteni senaatissa nopeimmin sitten vuoden 1981, jolloin Espanja hyväksyttiin puolustusliiton jäsenmaaksi. Nopea käsittely on osoitus kahdesta seikasta. Ensinnäkin Suomi ja Ruotsi nähdään tärkeinä täydentäjinä Natolle, koska ne vahvistavat puolustusliiton roolia arktisen alueen suunnalla. Toisekseen jäsenyyttä tavoittelevat Pohjoismaat ovat hoitaneet leiviskänsä hyvin eikä niiden kelpoisuudesta tarvinnut keskustella. Suomen Nato-tien voi laskea alkaneen viimeistään 1990-luvun alkupuolella Hornet-hävittäjien hankinnalla. Aika oli sama, jolloin Neuvostoliitto oli romahtanut ja Suomi haki ulko- ja turvallisuuspoliittisen kotinsa lännestä liittymällä Euroopan unioniin.

Yhdysvallat oli 23. ja tärkein jäsenmaa ratifiointiprosessissa. Tämän jälkeen mikään maa – ei edes Turkki – voi uskottavasti jarrutella kovinkaan pitkään Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. USA on luvannut turvatakuut Suomelle ja Ruotsille hakuprosessin aikana. Siitäkin lupauksesta on pidetty kiinni. Konkreettinen todiste on tänään perjantaina Helsingin Hernesaaren laituriin uiva Yhdysvaltain laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge, joka osallistuu sotaharjoituksiin Itämerellä.

Presidentti Niinistö: Yhdysvaltain ratifiointipäätös tuli jopa hämmentävän nopeasti