Jari Suomisen kolumni Taitettu indeksi nuljahti ympäri – eläkeläisellä ei silti aihetta iloon

Työeläkkeiden indeksikorotusten suuruus, työeläkeindeksi, määräytyy niin sanotun taitetun indeksin perusteella. Paljon parjatussa laskukaavassa otetaan huomioon Tilastokeskuksen laskemien kuluttajahintaindeksin ja yleisen ansiotasoindeksin muutokset, ja laskutoimitus sijoittaa eläkkeiden korotuksen näiden kahden luvun välimaastoon. Kuluttajahintojen muutos vaikuttaa eläkkeisiin 80 prosentin painolla ja ansioiden muutos 20 prosentin painoarvolla.

Kahden indeksin painotetulla keskiarvolla on mielenkiintoinen historia. Vuoteen 1976 saakka eläkkeitä nostettiin samaan tahtiin palkansaajien ansiotason muutoksen perusteella, eli eläkeläiset pääsivät täysimääräisesti osallisiksi yleisestä vaurastumisesta ja elintason noususta.

Tämä korotusmalli todettiin liian höveliksi, kun huomattiin, että julkisen puolen eläkkeet nousivat nopeammin kuin virkamiesten ansiot. Eläkkeelle jäänyt virkamies saattoi muutaman eläkevuoden jälkeen ansaita paremmin kuin hänen virkaansa palkattu henkilö.

Ongelmaksi koettu asia ratkaistiin useassa eri vaiheessa, ja työeläkkeiden taitettu indeksi otettiin käyttöön vuonna 1996 ensin 65 vuotta täyttäneiden osalta ja vuonna 2005 kaikenikäisten eläkkeensaajien osalta.

Jos tästä iloitsee, kyse on vahingonilosta.

Tämän laskentatavan filosofiana voi pitää sitä, että eläkeläiselle turvataan suurin piirtein se elintaso, jonka hän oli saavuttanut jäädessään eläkkeelle. Eläkeläisen leipä pysyy saman kokoisena, mutta palkansaajan leipä sen kuin levenee, jos Suomi pärjää hyvin.

Kun eläkkeellä ollaan keskimäärin jonkin verran yli 20 vuotta ja elintaso on Suomessa tavannut nousta, on selvä, että pitkään elävien eläkeläisten tulot ehtivät jäädä reilusti jälkeen palkkojen kehityksestä.

Kuluvasta vuodesta on tulossa poikkeus ainakin aikaisempiin vuosiin ja toivottavasti myös tuleviin verrattuna.

Inflaatio on lähtenyt laukalle ja samaan aikaan taloutta uhkaa jopa taantuma. Tilastokeskuksen raportoima vuosi-inflaatio oli kesäkuussa 7,8 prosenttia, eikä edes kunta-alalle sovittu palkkasopimus ylitä hintojen nousuvauhtia. Elinkustannusten nousu ylittää yleisen ansiotason nousun. Elintaso laskee.

Yllättäen eläkeläiset ovat nyt palkansaajia paremmin suojattuja, sillä taitetun indeksin ansiosta vuodenvaihteessa työeläkkeisiin tuleva indeksikorotus on suurempi kuin yleinen ansiotason nousu. 

Kansaneläkkeiden muutos perustuu pelkästään elinkustannusindeksin muutokseen, joten niiden korotus on vieläkin isompi.

Vaikka mieli tekisi, eläkeläisillä ei ole aihetta suureen tuuletukseen. Raadollisesti ilmaistuna eläkeläisten elintaso laskee vain vähemmän kuin palkansaajien. Jos tästä iloitsee, kyse on vahingonilosta.

Taitettu indeksi korottaa eläkkeitä palkkoja enemmän jokaisena vuotena, jona suomalaisten elintaso laskee inflaation seurauksena. Jos tilanne jatkuisi pitkään, Eläketurvakeskus tai muu eläkejärjestelmää valvova taho varmaan älähtäisi siitä, että eläkkeiden rahoitus vaikeutuu, koska palkkasumma kasvaa hitaammin kuin maksettujen eläkkeiden summa. Viime vuonna työeläkkeitä maksettiin 30,5 miljardia euroa, ja tästä kaksi kolmasosaa tuli suoraan työeläkemaksuista, joita maksavat sekä palkansaajat että yritykset.

Tilannettahan luonnollisesti pahentaa Suomen jatkuvasti heikkenevä huoltosuhde.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut