Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen ja tukeminen ei saisi vaihdella riippuen asuinpaikasta

Seksuaalirikokset puhuttavat ja hyvä niin. Asioista puhuttaessa niitä saadaan myös korjattua. Seksuaalirikokset loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä uhrille.

Ne ovat vakavimpiin kuuluvia rikostyyppejä, ja varsinkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat teot ovat erityisen paheksuttavia ja vastenmielisiä. Erityisenä yhteiskunnan huolena ovat aikuiset tekijät, joiden seksuaalisen kiinnostuksen kohteena ovat teini-ikäiset ja murrosikää lähestyvät lapset.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on ollut vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa sekä yhdenmukaistaa ja selkiyttää seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus oli oikeusministeriössä tämän hallituskauden merkittävimpiä uudistuksia. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia ja rikosnimikkeitä ankaroitettiin.

Kehittämistarvetta on edelleen muun ohella siinä, että alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia pääsee yhä vanhentumaan. Pitkä viive seksuaalirikoksesta kertomisessa on tyypillistä, koska uhrit häpeävät tapahtunutta ja ryhtyvät puhumaan asiasta vasta aikuisena tai vasta, kun olo muuttuu todella huonoksi.

Rikosoikeudellisesti vanhentuneita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia on Suomessa paljon. Vanhentuminen ei kuitenkaan poista tapahtunutta ja uhrin avuntarvetta.

Seuraavan eduskunnan on uudistettava vanhentumissäännökset.

Suomessakin tulee lailla säätää vakavat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset rikosoikeudellisesti vanhentumattomaksi. Näin on jo tehty muissa Pohjoismaissa. Uhrin toipumisen näkökulmasta on olennaista, että tekijä saa teostaan asiaankuuluvan rangaistuksen ja kantaa siitä vastuun.

Nykyistä pidempi vanhentumisaika on myös yleiseltä kannalta tärkeää, jos on esimerkiksi tekijä, jolla on ollut useita uhreja, mutta kukaan ei ole pystynyt tapahtumien aikaan viemään asiaa eteenpäin. Seuraavan eduskunnan on uudistettava vanhentumissäännökset.

Iso osa seksuaalirikosten uhreista ei ilmoita asiasta poliisille ja jää avun ulkopuolelle. Uhrin kokemat häpeän tunteet voivat aiheuttaa sen, että uhri vaikenee teosta kokonaan.

Oikeudellisen tuen lisääminen seksuaalirikosten uhreille olisi hyödyllistä, koska poliisille ilmoittamattomuuden taustalla on havaittu rikosprosessiin liittyviä pelkoja. Arkuutta voitaisiin vähentää antamalla tietoa rikosprosessista ja toimintamahdollisuuksista.

On myös havaittu, että maissa, joissa ilmoitettujen raiskausten määrä on alhainen, myös aiheeseen liittyvää keskustelua, tutkimusta ja uhreille tarjottavaa tukea on vähemmän. Näin ollen ilmoittamattomuudella on vaikutusta myös koko yhteiskunnan tasolla.

Pullonkaulana seksuaalirikosten vähentämisessä on ennaltaehkäisevien toimien puute sekä rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen liittyvien resurssien vähäisyys. Kaikissa kaupungeissa ei vielä ole Seri-tukikeskusta, joka on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö, jossa on uhrien tutkimiseen ja kohtaamiseen koulutettua henkilökuntaa. Seri-tukikeskusverkoston laajentaminen yhtenäistäisi hoitoon hakeutuvien hoitoa ja sillä madallettaisiin kynnystä hakea apua.

Seri-tukikeskukset edesauttavat uhrin toipumista ja ehkäisevät uudelleen traumatisoitumista. Niissä vähennetään piilorikollisuutta kertomalla uhrin oikeuksista ja tuetaan rikosilmoituksen tekemistä.

Se, kuinka seksuaalirikoksen uhria tutkitaan ja tuetaan, ei saisi vaihdella riippuen asuinpaikasta, vaan palvelua ja vertaistukea tulee saada tasa-arvoisesti joka puolella Suomea.

Kirjoittaja on mikkeliläinen kolmen nuoren äiti, HTM ja varakansanedustaja (sd.).