Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tuliko kotiseudun uutiset luettua tällä viikolla? Testaa tietosi uutisvisassa.

Lukijalta | Heinolasta Unikekojen pääkaupunki?

Nykyisin valtakunnan Unikeko valitaan Naantalissa 27.7. Vesiparannus ja kylpylälaitostoiminta saapui Suomeen Keski-Euroopasta Skandinavian kautta 1880-luvulla, niin myös Naantaliin.

Nykymuotoinen Unikeon valinta otettiin käyttöön 1959. Naantalissa karnevaali- ja markkinatapahtuma kestää kolme päivää. On käsityöläismarkkinat, opastettuja kierroksia kaupungilla, lasten pukukisa, musiikkiesityksiä, aamuhölkkä kello 5.30, herätyskulkue kello 6, laituritanssit aamulla, laivaristeilyjä, puistopiknik, iltavesper kirkossa ja niin edelleen.

Tänä vuonna valittua Unikekoa rouva Jenni Haukiota ei voitu pudottaa mereen, koska siellä oli liikaa sinilevää. Ilmastonmuutoksen vaikutukset huolestuttavat.

Näyttää, että myös tulevina vuosina Unikeon heittäminen mereen kokee monenlaisia esteitä, valitettavasti. Siksi on syytä pohtia valtakunnallisen Unikeon valintaan paikkakuntia, joissa Unikeko voidaan herättää perinteisesti veteen pudottamalla.

Tulevina vuosina Unikeon heittäminen mereen kokee monenlaisia esteitä.

Historia kertoo Heinolasta: ”Luonnonihanuutensa ja terveydellisessä suhteessa, tavattoman suotuisan asemansa tähden, korkealla kuivalla hiekkakankaalla, jota mahtavat havumetsät ympäröivät sekä puhtaan ja leudon sisämaailmastonsa tähden Heinola sopii erittäin hyvin kylpylä ja parannuspaikaksi.” Heinolan kylpylälaitos toimi 1892–1943. Lähes samoilla perusteilla Tahko Pihkala löysi Heinolasta, Vierumäeltä, paikan Suomen Urheiluopistolle.

Kylpylälaitoksessa Unikeon valinta oli ratkiriemukas ohjelmalisä kylpylävieraiden ja kaupunkilaisten kanssakäymiseen.

Nykymuotoinen Unikeon valinta käynnistyi 1995 Heinolan Seuran Kalevi Peltolan toimesta ja jatkuu tähän päivään saakka. Unikeko mallia 2022 on rovasti Ahti Peltonen.

Unikeolla on käsityöläisten tekemä, hieno sininen asu myssyineen ja nimilappuineen. Unikeko haetaan kotoa vanhan paloauton lavetille ja ajelutetaan häntä torvet soiden ympäri kaupunkia. Paloauto saapuu kello 9 Kylpylän rantaan, jossa satapäinen väki odottaa ja arvuuttelee Unikeon henkilöllisyyttä.

Puhallinorkesteri soittaa tahdit ja Unikeko kannetaan paareilla, viltti päällä virkistävään Kymen virtaan, jossa sinilevät eivät viihdy. Kylpylän rannassa yleisölle tarjotaan musiikin lisäksi ohrapuuroa, uutispuuroa ja pullakahveja. Perinteeseen kuuluvat myös opastetut kaupunkikierrokset ja tikkakisa Unikeot vastaan yleisön edustajat.

Jos Heinola saisi oikeudet valita valtakunnallisen Unikeon, tapahtumasta voitaisiin tehdä kolmipäiväinen, monipuolinen Unikeko-tapahtuma. Varmasti Suomen kuuluisalla kesäteatterin näyttämöllä esitettäisiin hauska teatteriesitys, ”Kylpyläkaupungin historiaa”.

Heinola on jo terveysliikuntakaupunki, kesäkaupunki ja Suomen Joulupuukaupunki, yli 200 valaistua joulupuuta. Pieni kaupunki, suuri elämä.

Kirjoittaja on lahtelainen ja Heinolan Unikeko 2008.