Pääkirjoitus Luontokadosta haukutaan väärää puuta

Maankäyttösektorin muutos nielusta päästölähteeksi on ollut kesän suuria uutisia. Suomen hiilineutraalisuustavoite nojaa siihen, että vuonna 2035 nielut ovat yhtä suuret kuin päästöt. Nielut ovat pienentyneet, kun metsää hakataan ja tilalle rakennetaan teitä, taloja ja tuulivoimaloita. Samalla luontokato on kiihtynyt.

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan uutta suunnitelmaa luontokadon eli biodiversiteetin heikentymisen torjumiseksi. Tarkoitus on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. On kuitenkin muistettava, että metsät ovat edelleen Suomen maankäyttösektorilla ylivoimaisesti suurin hiilinielu. Puuston kasvu sitoo hiiltä enemmän mitä hakkuiden ja luonnonpoistuman seurauksena vapautuu ilmakehään.

Suomesta on hävinnyt metsää 2010-luvulla vuosittain noin 14 000 hehtaaria, mikä on vain 0,1 prosenttia koko metsäalasta. Tässä keskustelussa on unohtunut se, että 1960-luvulta alkaen peltoja on paketoitu ja metsitetty satojatuhansia hehtaareita, ja metsitetään edelleen. Se ei ole helppoa työtä vaan kamppailua heinää, myyriä ja hirviä vastaan.

Julkisuudessa arvostellaan jatkuvasti avohakkuita ja niiden määrää, vaikka lähes 80 prosenttia on harvennushakkuita. Suomessa keskimääräinen avohakkuuala on noin 1,5 hehtaaria. Ruotsissa se on suurempi puhumattakaan Kanadan ja Venäjän useiden kymmenien hehtaarien aukoista.

Suomessa hakattiin puuta viime vuonna ennätyksellisen paljon, yhteensä noin 76 miljoonaa kuutiota. Tämä ei ole suuri ongelma, sillä metsien vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut 1950-luvulta lähtien ja on noin 110 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Maailmanpoliittinen tilanne luo uutta painetta metsillemme, on sitten kyse puuenergiasta tai runkopuusta. Jos esimerkiksi sellua ja aaltopahvia ei tuoteta Suomessa, markkinat pitävät siitä huolen, että vessapaperin ja banaanilaatikoiden raaka-ainetta valmistetaan muualla. Suomessa metsiä hoidetaan kestävällä tavalla verrattuna moniin muihin maihin, mikä tahtoo joiltakin unohtua.

Pellot kuuluvat maankäyttösektoriin. Hiilinielut kasvaisivat, jos peltoja metsitettäisiin. Tämä on huono vaihtoehto. Suomen on pidettävä kiinni ruokaomavaraisuudestaan. Lisäksi on muistettava se, että maailma tarvitsee ruokaa jatkossa jopa puolet enemmän kuin nyt.

Julkinen keskustelu on kääntynyt päälaelleen. Hiilinielujen kasvattamisessa, ruuan tuotannossa ja vieraslajien torjunnassa avainasemassa ovat maaseudulla asuvat ihmiset. Jostain syystä heistä on tehty syntipukkeja luontokato- ja ilmasto-ongelmiin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut