Salli Salon kolumni Onko meillä opiskelijoilla varaa enää elää terveellisellä ruoalla?

Ruoka maksaa maltaita, bensa syö lompakonpohjat rei’ille ja sähköstä ei voi enää neuvotella. Mikä yhteinen tekijä näillä hyödykkeillä on? Venäjän ja Ukrainan välinen sota.

Ruokien hinnat ponkaisivat nousuun Venäjän hyökättyä Ukrainaan, eikä ilmiölle näy loppua. On arvioitu, että tänä vuonna ruoka voi kallistua yli 20 prosenttia. Ja meille suomalaisille elintärkeän kahvin hinta on noussut jo yli 30 prosenttia. Kalan hinta lähinnä nostaa kyyneleitä silmiin.

Mihin tämä maailma on oikein menossa, kun kalakin maksaa tuplasti niin paljon kuin viime vuonna? Kymmenellä eurolla saa kilon sijasta 400 grammaa lohta. Sillä ei pitkälle pötkitä, jos ruokapöydässä on enemmän kuin yksi syöjä.

Halpaa, haisevaa bensaakaan ei enää tipu hanoista, vaan litrahinta lähestyy uhkaavasti kolmea euroa. Näin opiskelijana autoilu ei houkuttele yhtään. Yhden kuukauden ajoista tipahti lähes neljänsadan euron lasku, kun lainasin vanhemmiltani autoa kesäkuun ajaksi.

Hintatietoisen tulisi nyt suosia makaronilaatikkoa.

Eläminen tuntuu muutenkin maksavan vuosi vuodelta enemmän. Ensin mietin, että se varmaan johtuu aikuistumisesta ja yllättävistä menoista, mutta tosiasiassa maailma on vain kallistunut. Onko meillä opiskelijoilla enää varaa elää pelkillä opintotuilla ja tarjousmakkaralla? Työt kaupan tiskillä luentojen jälkeen tuntuvat kutsuvan.

Opiskelijan ruokavalio on normaalistikin suhteellisen yksipuolista, mutta nykyinen maailmantilanne suorastaan pakottaa supistamaan ravintoa. Aiemmin ruokapöydästäni löytyi monenlaista eri proteiininlähdettä tofusta loheen ja muikkuihin. Nyt olen joutunut jättämään kalliit kasvispohjaiset proteiininlähteet ja kalan lähestulkoon pois. Ne jääköön odottamaan palkkapäivää.

Miten siis käy ravinnonsaannin? Ruokavalion pitäisi niin sanotun ruokaympyrän mukaan koostua monipuolisesti muun muassa kasviksista, viljatuotteista ja proteiinista. Nyt, jos niiden hinnat jatkavat vielä matkaansa nykyisestä muutaman kymmenen prosentin kallistumisesta , ei pienemmän budjetin omaava pysty niitä suosimaan.

On siis alettava perinteiselle opiskelijadieetille. Hintatietoisen tulisi nyt suosia makaronilaatikkoa, niin sanottua ’nistipataa’ eli päijäthämäläisittäin lihamakaronimössöä sekä kanaa ja riisiä. Ehkä kansanterveys kiittäisi, jos prosessoitujen ja rasvaisten valmis- ja erikoisruokien kuten juustojen kulutus vähenisi hinnannousun myötä.

Ongelmana vain tuntuu olevan nimenomaan ruoan monipuolisuus. Pelkällä makaronilla ja jauhelihalla eivät nuoren tai vanhankaan aivot täysin pyöri, vaan ruoassa pitäisi olla oman kotimaan salaattia ja tomaattia.

Opiskelijat eivät kuitenkaan oikein osta tuoretuotteita, kasviksia ja vihanneksia, vaan nuudelipurkkeja ja valmisruokaa. Suhteessahan valmisruoka on kalliimpaa, mutta kyllä täysi kauppakassi raaka-aineilla täytettynä maksaa vain enemmän kuin pari purkkia sosekeittoa ja maksalaatikkoa.

Ystäväpiirissäni on luovuttu terveellisestä kasvisruokavaliosta ja siirrytty syömään lihamössöä ja jätetty leivät ja juustot hyllylle. Näillä eväillä ei välttämättä ympäristöä pelasteta, mutta jääpähän lompakon pohjalle muutakin kuin vain hiluja. Sillä nuoren pitää saada nauttia kausittaisista tienesteistään muutenkin kuin hukkaamalla ne pakollisiin menoihin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut