Puolueet valmistautuvat jo kiivaasti ensi kevään eduskuntavaaleihin. Myös tulevasta presidentinvaalista käydään keskustelua ja arvuutellaan ehdokkaita. Marraskuussa on kuitenkin vielä yhdet vaalit, joista kukaan ei puhu mitään.
Harva edes muistaa, että neljän vuoden välein käydään myös seurakuntavaalit. Viime vaaleissa vuonna 2018 vain 14,4, prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Tämä siitä huolimatta, että äänestysikäraja on 16 vuotta.
Lahdessa vaalit kiinnostivat vielä harvempaa, sillä äänioikeuttaan käytti 9,3 prosenttia äänestäjistä. Vaalien aktiivisimmat äänestäjät löytyivät Lapuan hiippakuntaan kuuluvasta Kinnulan seurakunnasta, jossa äänestysprosentti oli peräti 48,1. Erot maan sisällä ovat huikeat, vaikka Lahden seutuakin kutsutaan muualla Suomessa leikkisästi ”raamattuvyöhykkeeksi”.
Kirkko on yhteiskunnan instituutio, joka käyttää huomattavan paljon julkista valtaa ja rahaa.
Miksi seurakuntavaaleista pitäisi olla kiinnostunut? Yksi käy kirkossa kerran vuodessa jouluna, eikä ole niinkään kiinnostunut siitä mitä kirkon piirissä tapahtuu muina aikoina. Toinen maksaa kiltisti kirkollisveronsa, mutta kauhistelee kirkon patavanhoillisuutta. Kolmas ajattelee, ettei itse hyödy kirkon jäsenyydestä, mutta verorahoilla tehdään paljon hyvääkin.
Keskivertopalkansaaja maksaa kirkollisveroa 400–600 euroa vuodessa. Moni eroaa kirkosta, koska ei koe saavansa sieltä mitään. Jos kuitenkin pysyttelee kirkon jäsenenä vaikka vain tavankin vuoksi, kannattaa seurakunnalta myös vaatia jotain. Kirkko on yhteiskunnan instituutio, joka käyttää huomattavan paljon julkista valtaa ja rahaa.
Yhdellä äänellä voi seurakuntavaaleissa vaikuttaa tehokkaammin kuin muissa vaaleissa. Pienin äänimäärä, jolla viimeksi pääsi vaikuttamaan Lahden yhteiseen kirkkovaltuustoon, oli 26 ääntä. Kirkkovaltuustossa tehdään tärkeitä päätöksiä: myydäänkö leirikeskuksia, luovutaanko seurakuntakodeista ja kirkoista, mihin toimintaan rahaa laitetaan.
Lahdessa esimerkiksi Joutjärven seurakuntaneuvostoon pääsi alimmillaan 20 äänellä. Myös seurakuntaneuvostot tekevät päätöksiä, joilla on vaikutusta seurakuntalaisiin.
Omaan paikallisseurakuntaan valittujen joukosta lähtevät edustajat myös kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin. Siellä linjataan kirkon työtä ja päätetään hallinnosta ja taloudesta. Omalla äänellään voi siis vaikuttaa. Toinen tapa vaikuttaa on asettua itse ehdokkaaksi vaaleihin, aikaa siihen on 15.9. asti.