Pääkirjoitus Korona paljasti yllättävän pienen pelivaran sairaaloiden tehohoidossa

Koronapandemia ei ole vieläkään täysin ohi, mutta kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikana siitä on kertynyt jo niin paljon käytännön kokemuksia, että niistä voidaan ottaa runsaasti oppia. Yksi opetuksista on ollut, etteivät Suomen tehohoitopaikat tahdo riittää, jos potilasmäärät kasvavat kriisitilanteissa pitkäksi ajaksi selvästi yli normaalin.

Koko maassa on nyt noin 300 tehohoitopaikkaa, mutta on selvää, ettei kaikkia voida koskaan täyttää vain yhtä ja samaa kulkutautia sairastavilla potilailla. Tehostetun hoidon tarpeessa tulee aina olemaan samanaikaisesti myös runsas joukko muita kansalaisia.

Todellinen lisätarve tulee arvioida tarkasti.

Koronan tapauksessa haasteita lisää potilaiden suuri eristystarve. Sen vuoksi teho-osastoillamme kyetään hoitamaan yhtäaikaisesti vain noin puolta sataa koronapotilasta niin, ettei se häiritse merkittävästi sairaaloiden muuta toimintaa.

Pelivara on niin vähäinen, ettei kannata ihmetellä, miksi se joutui koetukselle useaan otteeseen koronapandemian vaikeimpina aikoina. Oheisvaikutukset sairaaloissa olivat tuntuvia. Henkilökuntaa piti esimerkiksi siirtää teho-osastoille muilta osastoilta sikäli kuin sitä oli saatavilla, mikä oli aina pois sairaaloiden muista toiminnoista.

Koronan paljastamien heikkouksien paikkaamiseksi on sosiaali- ja terveysministeriö asettanut valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa arvioida, millaista valmiutta tehohoidossamme on tarpeen pitää yllä erityisesti juuri pandemiatyyppisten kriisien varalta.

Ryhmän on määrä laatia ehdotuksensa jouluun mennessä, mutta jo viime keväänä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) ilmaisi omana kantanaan, että tehohoitopaikkoja tarvitaan lisää jopa sata kappaletta. Uutissuomalaisen tuoreessa haastattelussa vastuuministeri muistutti, että tehohoitopaikkoja on maassamme normaaliaikojenkin varalta niukasti kansainvälisesti vertailtuna.

Tehohoitopaikkojen satamääräinen lisääminen olisi suoraviivainen, mutta myös kallis ratkaisu riittävän kapasiteetin varmistamiseksi tulevissa kriiseissä. Yhden tehohoitopaikan ylläpito maksaa miljoona euroa vuodessa, joten sadan uuden paikan vuosikustannukset kohoaisivat sataan miljoonaan euroon. Summa on niin suuri, että asiantuntijoiden tulee arvioida tehohoitopaikkojen todellinen lisätarve mahdollisimman tarkasti. Tärkeässä kysymyksessä ei pidä pihtailla, mutta ei myöskään hankkia vain varmuuden maksimoimiseksi ylettömiä määriä paikkoja, joita ei koskaan tarvita tositoimessa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut