Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Rami Lehdon Vierailija-kirjoitus Olemmeko maailman onnellisin maa?

Maailmanpankin ja OECD:n laskelmista ilmenee, että helsinkiläisten ostovoima on selvästi monien Itä-Euroopan kaupunkien asukkaita heikompi. Esimerkiksi Prahassa, Bratislavassa ja Varsovassa asuu jo nykyisellään keskimääräisesti varakkaampia ihmisiä kuin Helsingissä. Eikä Tšekin, Slovakian tai Puolan asukkaiden keskimääräiset ja ostovoimakorjatut nettopalkatkaan eroa enää paljoakaan suomalaisten tasosta.

Suomessa ruuan, sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Verotus on korkealla tasolla ja autoilijoidenkin lypsäminen on tullut kriittiselle tasolle. Samaan aikaan velkaa on otettu kahmalokaupalla ja näitä rahoja on jaettu ja jaetaan edelleen rajojemme ulkopuolelle.

EU:ssa pitkään tekeillä ollut lähes 60 miljardin euron sosiaalinen ilmastorahasto on etenemässä hitaasti, mutta varmasti. Onhan esitetty, että siihen ei vaadittaisi kaikkien jäsenmaiden suostumusta siitä huolimatta, että jäsenmaiden välille muodostuisi suoranaisia tulonsiirtoja. Kuten jokainen lukija jo tässä vaiheessa ymmärtää, Suomi on joutumassa jälleen, kuten aina, maksumieheksi.

Asuminen ja liikenne ovat tulossa päästökaupan piiriin, mikä nostaa varmuudella näiden kustannuksia entisestään. Näitä kustannuksien nousuja tullaan korvaamaan sosiaalisesta ilmastorahastosta, mutta meillä suomalaisilla ei ole toivoa korvauksista.

Me emme voi jakaa kansalaistemme omaisuutta muun maailman pelastamiseen.

Jo nyt on selvää, että Suomi joutuu jälleen nettomaksajaksi. Meillä kun on kansallinen asumis- ja toimeentulotuki, joilla turvataan pienituloisten toimeentulo jo nykyisellään. Nyt sitten tulemme maksamaan omat ja osittain muidenkin maiden toimeentulotuet jatkossa.

Arviolta sosiaalisesta ilmastorahastosta on tulossa Suomelle noin 200–300 miljoonan euron nettolasku, jonka maksajiksi suomalaiset veronmaksajat joutuvat. Siinä sitä saa taas suomalainen duunari paiskia töitä ja kerryttää valtion verokertymää, jotta voisimme maksaa muiden maiden kansalaisille sosiaaliturvaa. Kustantaisimme siis oman sosiaaliturvan lisäksi esimerkiksi vähävaraiselle varsovalaiselle sosiaalitukia.

Voidaankin todeta: Jos Suomella on varaa lähettää euroja ulkomaille, niin eikö silloin hallitus verota suomalaisia liikaa?

Vihervasemmistolainen ideologia ei toimi. Me emme voi jakaa kansalaistemme omaisuutta muun maailman pelastamiseen, kun kotimaassammekin on autettavia. Samaan aikaan omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttakin ollaan ajamassa alas tiukkojen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Maataloustuotannonkin alasajossa ilmastopäästötavoitteiden saavuttamiseksi ei ole mitään järkeä, kun tiedämme, että kohta on kova pula maataloustuotteista.

Suomessa rahat eivät riitä edes kunnollisten sote-palveluiden tuottamiseen. Hyvinvointialueilla on valtava rahoitusvaje ja hallitus mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, sillä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ei ole pakko antaa hoivapaikkaa. Ei vaikka ikääntyneen ihmisen tarve sitä vaatisi.

Vaikka Suomessa on yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista, silti meillä ei ole tarpeeksi euroja soteen, poliisille, koulutukseen, oikeuslaitokselle, eikä moneen muuhunkaan kansalaisillemme tarpeelliseen, mutta rajojen ulkopuolelle meillä riittää jaettavaa, vaikka sitten velaksi.

Jos olemme maailman onnellisin maa, silloin meidän täytyy olla kyllä vähään tyytyväisiä!

Kirjoittaja on lahtelainen kansanedustaja (ps.).