Lukijalta | Nyt kun puolueettomuusoppia todella tarvittaisiin, hylkäämme sen

Helsingin Sanomat on julkaissut päivittäin muiden lehtien ja tiedotusvälineiden tavoin Ukrainan sodasta runsaasti Venäjän vastaista propagandaa, minkä tavoitteena on tukea pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) eduskunnalle antamaa ilmoitusta, että Ukrainaa pitää tukea sotilaallisesti, jotta Ukraina tulee voittamaan sodan.

Sen vuoksi myös Suomen kansa pitää saada tukemaan Ukrainalle annettavaa sotilaallista apua, ja Venäjän hyökkäysuhan vuoksi Suomen pitää liittyä mahdollisimman nopeasti Natoon.

Kukaan ei ole kuitenkaan tähän mennessä vastannut tärkeimpään kysymykseen: Laajeneeko länsi itään vai itä länteen?

Tulee mieleen mummoni opettama suomalainen kansanviisaus: ”Kenen joukoissa seisot, sen lauluja laulat” ja sen mukaan Aulikki Oksasen ja Kaj Chydeniuksen tekemä 1970-luvun taistolaisliikkeen tunnuslaulu. Punalippu on vain muuttunut Naton lipuksi.

Laajeneeko länsi itään vai itä länteen?

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) väitti Helsingin Sanomissa 10.4.2022 olleensa 20 vuotta oikeassa, kun hän on Neuvostoliiton romahtamisesta vuodesta 1991 alkaen nähnyt Venäjän turvallisuus-poliittisena riskinä Suomelle ja muulle Euroopalle. Samassa numerossa oli Jari Tervon kolumni kansanmurhasta, jonka mukaan Venäjän murhanhimoisesta presidentistä Vladimir Putinista pitäisi päästä eroon. Ja sama sotakiihkoilu on jatkunut mediassa tähän päivään saakka.

Presidentti Tarja Halonen joutui jopa julkisesti pyytelemään anteeksi sanomisiaan, joiden mukaan Suomea ja Baltian maita ei voi verrata toisiinsa Natoon liittymisessä, koska Baltian maat ovat olleet osa Neuvostoliittoa ja nyt Venäjän pieninä naapurivaltioina niiden on vaikea rakentaa omaa uskottavaa puolustustaan.

Suomi on toisen maailmansodan jälkeen pysynyt Paasikiven–Kekkosen opin mukaisesti itsenäisenä ja puolueettomana valtiona, mikä perustuu historian opetukseen ja omiin puolustusvoimiin. Neuvostoliiton hajottua Suomen ja Venäjän suhteet ovat olleet etenkin Putinin aikana molempien valtioiden kannalta hyvää kasvun aikaa Ukrainan sotaan saakka. Karjalaa ja Viipuria on yhdessä rakennettu niiden historiallisia arvoja kunnioittaen.

Nyt kun puolueettomuusoppia todella tarvittaisiin, me hylkäämme sen ja palaamme naapurimme Ruotsin kainaloon heiluttamalla Naton lippua ja sulkemalla Venäjän rajan.

Euroopan Unionilla ja Suomella on ollut vuodesta 2014 alkaen hyvää aikaa vaikuttaa Ukrainan ja Venäjän neuvotteluihin Venäjän hallitseman Krimin niemimaan ja sen kulkualueen palauttamisesta takaisin Venäjän omistukseen, mihin on historialliset perusteet, johon ei olisi tarvittu toista Krimin sotaa.

Kun siihen ei ole pystytty, painopiste Euroopassa on siirtynyt rauhanteosta sodan ”voittamiseen”, jolloin uhrien määrä ja riski sodan laajentumisesta länteen kasvaa koko ajan samalla, kun talouspakotteet syöksevät Euroopan ja USA:n lamaan. Euroopan Unioni ja Suomi etunenässä ampuvat itseään nilkkaan samaan aikaan, kun Ukrainan sotapropagandan vaikutuksesta median sotahysteria vain kiihtyy.

Sen sijaan USA ja Nato ovat muuttamassa kurssiaan. Tavoitteena on Ukrainan ja Venäjän mahdollisimman nopea rauhansopimus samalla, kun USA, Venäjä ja Kiina jakavat lännen ja idän etupiirirajan Euroopassa uudestaan. Kysymys on Mustan meren strategiasta, missä osapuolina ovat Venäjä ja Ukraina pohjoisessa ja Turkki etelässä. Turkki on ilmoittanut, että siihen ei tarvita Ruotsin ja Suomen apua.

Suomen tulisi edelleen pysyä kartalla puolueettomana valtiona lännen ja idän välissä ja muistaa Paasikiven neuvo, että maantieteelle me emme voi mitään. Itsenäisen Suomen tunnuksena ja Suomenlahden turvallisuuden takaajana Suomenlinnassa liehuu Suomen lippu eikä Naton lippu ja me pidämme mielessä Kuninkaanportissa olevat Augustin Ehrensvärdin Suomen kansalle osoittamat sanat: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”.

Kirjoittaja on lahtelainen varatuomari.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut