Pääkirjoitus Nato-solmua yritetään höllentää Madridin huippukokouksessa

Vielä keväällä toivottiin, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä voitaisiin juhlistaa huippukokouksessa Madridissa. Nyt jäsenyydet eivät ole tänään tiistaina alkavan huippukokouksen virallisella asialistalla. Toiveena kuitenkin on, että prosessi nytkähtäisi piirun verran eteenpäin Madridin helteissä.

Turkki on ainoa Nato-maa, joka jarruttaa Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvotteluiden alkua. Neuvotteluita maiden välillä käydään viimeiseen saakka ennen huippukokousta. Suomen, Ruotsin ja Turkin päämiehet tapaavat Naton pääsihteerin pyynnöstä tiistaina vielä ennen huippukokouksen alkamista.

Vaikka Turkin viesti on osoitettu koko Natolle, on maan vaatimuksiin hankala vastata. Turkki on syyttänyt Suomea ja Ruotsia muun muassa löysästä suhtautumisesta terrorismiin ja halunnut helpotuksia asevientiin.

Nato-jumista on vaikea päästä eteenpäin, sillä kuten presidentti Niinistö kesäkuun alussa totesi, Suomella on vaikeuksia olla keskivertoa parempi Natossakaan. Tällä hän tarkoitti sitä, että suhtautuminen terrorismin uhkaan on jo nykyisellään samanlaista kuin Naton jäsenmaissa keskimäärin. Lainsäädännöstä ei suuria eroja löydy.

Kannatus on noussut uuteen ennätykseen.

Samaan aikaan suomalaisten Nato-kannatus on Helsingin Sanomien tuoreen gallupin mukaan noussut uuteen ennätykseen. Jo 79 prosenttia kansalaisista haluaa maan liittyvän Natoon. Selvä enemmistö vastaajista oli myös sitä mieltä, ettei Suomen pidä muuttaa lainsäädäntöään tai luopua periaatteistaan Turkin ehtojen takia.

Vastauksessa saattaa nähdä kritiikkiä siihen, että poliittinen johto onkin pysynyt varsin hiljaa Turkin sisäisistä epäkohdista ja ihmisoikeustilanteesta. Suomessa on haluttu esiintyä rakentavasti Turkkia kohtaan, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Jatkossa olemme kuitenkin maan kanssa samassa puolustusliitossa, joten jossain vaiheessa näidenkin keskustelujen aika on edessä.

Tutkijoiden mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyden eteneminen voisi hidastua edelleen, jos minkäänlaista sopua tai solmujen avaamista ei synny huippukokouksen yhteydessä. Suomessa ja Ruotsissa on kuitenkin aikaa odottaa Nato-junan saapumista pysäkille, sillä turvallisuuden kannalta viivytyksen merkitys on vähäinen. Toki uhkana voi olla tilanteen "jäätyminen" tai muiden jäsenmaiden sisäpolitiikan muuttuminen niin, ettei ratifiointiprosessi etenisikään saumattomasti.

Kiusallista prosessin venyminen on ennen kaikkea Natolle, sillä ainakaan se ei vahvista mielikuvaa puolustusliiton yhtenäisyydestä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut