Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Leivotko mokkapaloja vai ahkeroitko talkoissa? Vastaa ESS:n kyselyyn ja kerro, mikä olisi paras tapa rahoittaa lasten harrastustoimintaa

Pääkirjoitus Puolueiden jäsenkato uhka demokratialle

Eduskuntapuolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on painunut lyhyessä ajassa jo selvästi alle 200 000 rajan. Uutissuomalaisen keräämien tietojen mukaan puolueilla on nyt yhteensä noin 190 000 jäsentä. Puolitoista vuotta sitten marraskuussa 2020 jäsenmäärä oli vastaavassa kyselyssä noin 214 000.

Viime vuosina tapahtunut jäsenmäärien lasku on kuitenkin vaatimatonta, jos katsotaan huippuvuosien jäsenmääriä. Keskustalla oli enimmillään 1980-luvulla noin 300 000 jäsentä, SDP:llä noin 100 000 ja kokoomuksella noin 80 000 jäsentä.

Keskustalla on yhä ylivoimaisesti eniten jäseniä, mutta enää vajaat 70 000 jäsentä. SDP on toisena 28 200:lla ja kokoomus kolmantena noin 27 000 jäsenellään.

Puolueet edustavat pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Jäseniään ovat menettäneet erityisesti perinteiset suuret puolueet. Perussuomalaiset ovat saaneet eniten uusia jäseniä 2000-luvulla. Myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat saaneet uusia jäseniä nuorista ja koulutetuista ihmisistä, mutta nyt edellä mainitun kolmikon jäsenmäärän kasvu on pysähtynyt tai on kääntynyt laskuun. Kolmikon jäsenmäärä on yhä kaukana keskustan luvusta.

Perinteisten puolueiden jäsenmäärän kehitys muistuttaa monen suomalaisen pikkukaupungin asukasluvun kehitystä. Kaupungin nettomuutto voi olla hieman plussalla eli kaupunkiin muuttaa enemmän uusia asukkaita kuin on lähtijöitä. Asukasluku kuitenkin jatkaa laskuaan, koska ikärakenteen vuoksi kuolleisuus on huomattavasti suurempi kuin syntyvyys.

Puolueet ovat joutuneet antamaan tilaa kansalaisliikkeille, joiden avuksi on tullut uusi tekniikka ja sosiaalinen media. Verkon ja sosiaalisen median avulla ihmisten on helppoa pitää yhteyttä, muodostaa uusia ryhmiä ja allekirjoittaa adresseja.

Eduskuntapuolueilla on enää alle 200 000 jäsentä – lyhyessä ajassa tullut selvä pudotus

Demokratian kannalta tilanne on huolestuttava, sillä yhteiskunnalliset asiat ovat yhä monimutkaisempia. Niitä ei voida ratkaista nettiadresseilla tai perustamalla leiri kadulle. Yhtenä tuoreena esimerkkinä tästä on Suomen hakemus Nato-jäsenyydestä.

Kansalaiset vauhdittivat Nato-jäsenyyden hakemista kannattamalla sitä mielipidekyselyissä. Viime kädessä eduskunta hyväksyi hakemisen, ja sitä edelsi puolueiden ja poliitikkojen perusteellinen keskustelu ja puolueiden päätökset asiasta.

Puolueet ovat yhä suomalaisen edustuksellisen demokratian tukipilareita. Puolueilla on vahvat aatteelliset juuret ja demokraattiset toimintatavat. Parempaa vaihtoehtoa ei ole vielä keksitty. Kansalaisliikkeet keskittyvät yhden asian ajamiseen. Niitä syntyy ja katoaa nopeaa tahtia. Puolueet edustavat pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä.