Jukka Airon kolumni Kisapuisto saa, jos saa, uuden pääkatsomon kreivin aikaan

Se taitaa sittenkin toteutua, Kisapuiston jalkapallostadion. Tai ainakin uusi pääkatsomo, jota lahtelainen jalkapalloväki on odottanut pyhättöönsä kuin kuuta nousevaa jo 70 vuotta.

Lahden konserni- ja tilajaosto hyväksyi maanantaina pääkatsomon hankesuunnitelman. Jos jatkovalmistelut etenevät yhtä suotuisasti, suunnitelma voi toteutua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Jaoston päätös ei syntynyt hetkeäkään liian aikaisin, sillä vuodesta 1952 lähtien Kisapuistossa on pitänyt seurata jalkapalloa vain tilapäisiksi tarkoitetuista katsomorakennelmista.

Mikä kelpasi yleisölle pian sotiamme seuranneen pula-ajan jälkeen ei tietenkään riitä alkuunkaan täyttämään urheilutapahtumien yleisöpalveluille 2000-luvulla asetettuja vaatimuksia. Siksi Kisapuistossakaan ei ole enää aikoihin voitu pelata Veikkausliigan pelejä kuin korkeintaan poikkeusluvan turvin.

Samalla rahalla saatiin Vaasaan ja Seinäjoelle kokonainen stadion.

Viime vuosina Kisapuistoon ei ole herunut enää edes poikkeuslupaa kentän uudehkon tekonurmipinnan surkean kunnon vuoksi. Siten FC Lahti joutui viemään kuluvan kauden ensimmäisen kotiottelunsa Vaasaan asti. Se oli nolo tikki myös Lahden kaupungille.

Kisapuiston rapistuessa pystyyn Veikkausliigaa on pelattu Lahdessa kohta 40 vuotta enimmäkseen urheilukeskuksen stadionilla. Nyttemmin homma on hankaloitunut, kun sarjakauden alkua on aikaistettu aprillipäivän korville. Silloin areena näyttää yleensä vielä hiihto- eikä jalkapallostadionilta.

Ensi vuonna stadionilla hiihdellään Salpausselän juhlakisoja vasta maaliskuun lopulla. Siitä ei ole kuin viikon päivät Veikkausliigan avaukseen. Uskallan lyödä jo nyt vetoa, ettei hiihtostadion ehdi sulaa niin lyhyessä ajassa pelikelpoiseksi jalkapalloareenaksi. FC Lahden kannattaa varautua taas evakkoreissuun "kotiavauksensa" merkeissä.

Kisapuiston stadion on ollut FC Lahdelle keskeinen tavoite siitä lähtien, kun seura näki päivänvalon 1996 Kuusysin ja Reippaan fuusion seurauksena. Kyse on koko lahtelaisen huippufutiksen elämän ja kuoleman kysymyksestä, sillä Lahti uhkaa jäädä ainoaksi kaupungiksi, missä Veikkausliigaa ei pelata nykyaikaisella jalkapallostadionilla.

Tampereen Tammelaan nousee parhaillaan stadion, joka rahoitetaan osin sen naapuriin rakennettavilla kerrostaloilla. Tampereella kuten myös esimerkiksi Vaasassa stadionhankkeisiin on pantu myös verorahoja. Molemmissa päättäjät ymmärtävät, että kaupungin velvollisuus on tarjota asukkailleen myös sirkushuveja eikä pelkkää leipää.

Toki Lahdessakin päättäjiltä herui nyt ensi kertaa Kisapuiston stadionia kohtaan niin paljon ymmärrystä, että pääkatsomon hankesuunnitelma sai heiltä siunauksen. Se on merkittävä virstanpylväs, vaikka siitä on vielä pitkä matka lopulliseen rakentamispäätökseen. Varsinkin, kun hinta-arvio on jo tässä kohtaa pompsahtanut 14 miljoonaan euroon. Samalla rahalla saatiin taannoin Seinäjoelle ja Vaasaan kokonainen stadion.

Koko paketista olisi myös FC Lahti toivonut päätöstä jo tässä kohtaa. Silti pelkkä pääkatsomokin on iso edistysaskel nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

FC Lahden tehtäväksi jää tämän jälkeen varmistaa, että uudessa pääkatsomossa päästään aikanaan jännittämään Veikkausliigan eikä vain alempien sarjatasojen otteluita. Joukkueen tämän kauden otteiden perusteella asia ei ole mikään itsestäänselvyys, valitettavasti. Pitäisikö tehdä jotain?