Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Missä ja millainen on oma lähimetsikkösi? Kerro meille lähimetsikkösi merkityksestä

Pääkirjoitus Virusmuunnos tuo vielä tänäkin vuonna huolta lomakauteen

Korona ei ole vielä ohi, vaikka kesähuumassa siltä saattaakin tuntua. Pääkaupunkiseudulla kovaa vauhtia yleistyvä BA.5-koronavirusmuunnos on saanut varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin varpailleen. Seuraavaksi vuorossa on jo muu Suomi, sillä kesäkuukausina ihmiset liikkuvat ja lomailevat paljon.

Uusi omikronvariantti on siitä ikävä, että se näyttää kiertävän hyvin rokotukset ja aiemmin sairastetun koronataudin. Virusmuunnoksen aiheuttama tauti on onneksi pääosin lievä. Päijät-Hämeessäkin saadaan nyt nauttia tautitilanteen rauhoittumisesta. Sairausaallon osuminen keskikesään toisi kuitenkin haasteita terveydenhuollolle, jossa on muutenkin henkilöstövajausta ja vaikeuksia saada kesäsijaisia.

Kevään aikana koronakuolemien määrä on ollut harvinaisen suuri. Jos tauti siirtyy nuorista ja keski-ikäisistä vanhusväestöön, voi uusia kuolemantapauksiakin tulla paljon.

Ihmisten sosiaalinen velka kasvoi pandemian aikana valtavaksi ja se näkyy innossa osallistua kesätapahtumiin. Meilläkin on syytä varautua siihen, ettei sairastettu tauti tai alkuvuodesta otettu rokote enää tuo suojaa. Varsinkin ikäihmisten ja riskiryhmäläisten kannattaa nyt viimeistään hakea rokotuksensa, sillä se suojaa vakavalta tautimuodolta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mika Salminen listasi koronapandemian tuomia oppeja Etelä-Suomen Sanomissa viime viikolla. Perusviesti oli, ettei Suomen tehohoitokapasiteetti riitä koronan kaltaisessa kriisissä.

Koetusta pandemiasta on otettava oppia.

Suomessa tehohoidon kapasiteetti on Euroopan maiden pienimpiä. Esimerkiksi Saksassa kapasiteetti on väestöön suhteutettuna kuusinkertainen Suomeen verrattuna. Salmisen mukaan sairaalapaikat ja laitteet eivät ole ongelma, koska niitä voi olla varastossa. Suurempi ongelma on tehohoidon osaava henkilöstö, jota ei voi pitää varastossa pandemiaa odotellen. Koulutuksella, työkierrolla ja työvuorojärjestelyillä osaamista voitaisiin saada lisää.

Koetusta pandemiasta on otettava oppia, vaikka oppi ei vielä seuraavaan aaltoon apua toisikaan. Myös hallitus pohtii parhaillaan väliaikaisia muutoksia tartuntatautilakiin, mikäli tilanne vaatisi nopeita toimia epidemian hillitsemiseksi.

Koronavirus on tullut jäädäkseen. Toiveikkuutta tuo toki rokotusteknologian kehittyminen, sillä tulevaisuudessa käytössä on tehokkaampia ja pidempivaikutteisia rokotteita kuin nyt. Myös koronan hoitoon tarkoitettuja viruslääkkeitä kehitetään jatkuvasti lisää.

Huolet tehohoitopaikkojen ja henkilöstön riittävyydestä kannattaa silti ottaa tosissaan ja miettiä luovia ratkaisuja ennen seuraavaa pandemiaa.