Lukijalta | Eläkkeiden indeksikorotus ei korvaa inflaatiota

Vuoden 2022 lopussa Suomessa sai eläkettä lähes 1,7 miljoonaa henkilöä. Näistä henkilöistä yli 750 000 sai eläkettä alle 1 500 euroa. Näistä naisia oli suurin osa.

Jokainen poliitikko näkee painajaista siitä, millainen poliittinen valta tällä joukolla olisi, jos se alkaisi ajaa etujaan samassa mitassa kuin työntekijäjärjestöt!

Valitettavasti tämä joukko on erittäin passiivinen ja helposti höynäytettävissä. Meitä on piskuinen joukko, joka yrittää kirjoittaa siitä, millaista vääryyttä eläkevakuutusyhtiöt ja Suomen hallitus vuosi vuodelta eläkeläisiä kohtaan harjoittavat. Mutta ellei poliitikkoja saada reagoimaan näihin vääryyksiin, mitään ei eläkerintamalla varmasti tapahdu.

Paavo Lipposen (sd) hallitus leikkasi meiltä kokonaisindeksin, eikä sitä koskaan palautettu.

On todella korkea aika turvata nykyisin huonolla työeläkkeellä olevien elintaso ottamalla käyttöön työeläkkeiden selkeästi aikaistettu indeksimallin tarkistus. Kuka ottaisi nykyhallituksesta hoitaakseen tämän asian? Tai pikemmin, mikä puolue uskaltaa ottaa tämän asian hoitaakseen?

Miksi täyttä indeksimallia ei oteta nyt käyttöön? Näin tehtiin vuosina 1977–1984 öljykriisin aikana, jolloin kaksi kertaa vuodessa tarkistettiin eläkeläisten elintaso. Nyt olemme hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin silloin. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan aiheutti huiman inflaatiokierteen koko maailmassa.

Heikoimmassa asemassa olevat eläkeläiset tarvitsisivat nykyisen inflaation jyllätessä selvästi suuremman indeksikorotuksen kuin on luvassa. Kansaneläkettä ja takuueläkettä saavista 70 prosenttia on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kansaneläkkeisiin sidottuja etuuksia korotetaan elokuun alussa 3,5 prosenttia, mutta eihän se mihinkään riitä peruselintarvikkeiden, sähkön ja bensiinin kallistuessa ja inflaation laukatessa jo nyt kuudessa prosentissa.

Tässä kierteessä takuueläkkeen nousu 30 euroa ja kansaneläkkeen nousu 24 euroa tuntuvat monesta pieneläkkeensaajasta varmasti pilkanteolta tai jopa kiusaamiselta.

Suomen hallitus ei halua toimia tässä tilanteessa johdonmukaisesti, koska se tietää, että vanheneva väestöosa ei osaa pitää puoliaan asioistaan. Suomen eduskunnassakin vain Kimmo Kiljunen (sd) yksin ajaa eläkeläisten etuja ja yrittää potkia muita kansanedustajia havaitsemaan epäkohtia eläkeläisten ja palkansaajien tulonjaon räikeästä ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta!

Jos eri puolueissa olevat ikäihmiset ja eläkeläiset löytäisivät yhteisen tahtotilan, niin indeksikorotuksille saataisiin varmasti vauhtia myös eduskunnassa.

Taitetun indeksi tehtävänä on laskea Suomen eläkeläisten eläketasoa ja varmistaa 245 miljardin eläkevarojen karttuminen maamme kymmenelle eläkevakuutusyhtiölle.

Jo pelkästään se, että siirryttäisiin yhden eläkevakuuttajan järjestelmään toisi 1–2 miljardia euroa synergiaetuja keskittämisestä.

Näitä laskelmia ja väitteitä ovat esittäneet niin Kiljunen kuin Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin.

Jos tämä summa siirrettäisiin korotuksina pieneläkeläisille, se toisi talouteemme kaivattua piristysruisketta ja Suomen markkinoille lisää rahaa, dynamiikkaa ja verotuloja.

Mutta tätä vastaan taistelevat kaikki Suomen työeläkevakuuttajat.

Milloin köyhät eläkeläiset uskaltautuvat barrikadeille tai uskaltavat edes perustaa oman puolueensa ajamaan asioitaan?

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut