Lukijalta | Kansallispeli voidaan siirtää Pirttiharjuun

Uusi Lahti -lehdessä oli toimittaja Aatu Ranisen ansiokas kirjoitus otsikon aiheesta. Haluaisin tarkastella aihetta hieman toisesta näkökulmasta, lähestymällä sitä Lahden Mailaveikkojen (LMV) näkövinkkelistä.

Ensinnäkin puhutaan sadasta vuodesta ja sanotaan että virallisia otteluita on pelattu tuon ajan. Pelattiin suojeluskunnan puitteissa. Lahtikin voitti mestaruuden 1925. Kansallispeliä pelattiin mutta itse Pesäpalloliitto perustettiin vasta 10 vuotta myöhemmin.

Perustava kokous pidettiin Helsingissä jo 10.10 1931. Kokouksessa oli 22 edustajaa paikalla. Kun LMV oli juuri voittanut kolme Suomen mestaruutta 1929-31 niin se merkitsi että Lahti oli Suomen pesäpallokeskus. Ei siis ihme että Pesäpalloliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin 1929 perustetun Lahden Mailaveikkojen Viktor Kuusio. Jotta LMV olisi riittävästi näkyvillä niin liiton uuteen johtokuntaan valittiin LMV:n silloinen puheenjohtaja Olli Veijola. Kokousedustajana oli aktiivisesti mukana Yrjö Drachman, hänkin meikäläisiä.

Mestaruus tuli myös 1932 ja silloin joukkue sai ensimmäiset liiton teettämät mestaruusmitalit. 1931 naisten Suomen mestaruuden voitti edesmenneen Lahden yksityisen Tyttölyseon oppilaista koostuva joukkue, kun mestaruudesta ensimmäisen kerran pelattiin.

Ehdotan että Kisapuiston nykyinen pinnoite siirretään sinne!

Seura teetti mestaruusmitalit Oskari Rajasen liikkeessä.

Siirrytään aiheessa nykypäivään. Pesäpalloliiton nykyinen vuodesta 2015 lähtien puheenjohtajana toiminut Ossi Savolainenkin on vaikuttanut Mailaveikoissa omalla tavallaan. Hän on pelannut Tielaitoksen joukkueessa LMV:n organisoimassa Harrastepesiksen sarjoissa.

Kun olin häneen yhteydessä, hän totesi että pitää paikkansa ja tämä tapahtui 1990-luvun puolivälissä. Minä kuitenkin korjasin hänen muistiaan sillä vuoden 2001 tilastoista ilmenee että hän on pelannut ainakin sinä vuonna kaksi ottelua ja löi yhden kunnarin ja yhden tavallisen juoksun.

LMV:n Harrastepesiksestä on siis mahdollista nousta aina Pesäpalloliiton puheenjohtajaksi! Tule siis mukaan vaikka kesken kauden, kyllä paikkoja löytyy, sillä 8 joukkuetta on mukana tänäkin vuonna. Mailaveikkojen kotisivuilta löytyy yhteystiedot.

Ranisen artikkelissa mainittiin että Ristkarin kenttä on ainoa suoraan Kisapuistoa korvaavaksi soveltuva vapaa kenttä, jossa on hiekkapohja. Kun siellä pelataan baseballia, niin vähän on epäilty mahtuuko pesäpallokenttä sinne.

Minusta on turha pohdiskella tällaisella asialla, sillä Pirttiharjussa on todella iso hiekkakenttä varmuudella vajaassa käytössä ja Salpausselän harjulla, siis ei kosteusongelmia.

Ehdotan että Kisapuiston nykyinen pinnoite siirretään sinne!

Vielä yksi pesäpallon historian kannalta merkittävä virstanpylväs, jossa Lahden Mailaveikot on mukana. Loimaan Palloilijat täyttää 90 vuotta ja vie 2.7 niissä puitteissa kotiottelunsa Mailaveikkoja vastaan Ahvenanmaalle, missä ei koskaan aikaisemmin ole pelattu pesäpallon virallista sarjaottelua. Allekirjoittanutta kiinnostaa onko kaikki matkakustannukset hoidettava LMV:n omasta pussista vai sanotaanko kuten Lahdessa on tapana että jos ei ole rahaa niin tulkaa vaikka soutuveneellä tai vaikka uimalla!

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut