Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Puun käyttöpolttoaineena on uhattuna

Maailman ensimmäinen pelkästään kierrätyspolttoainetta hyödyntävä kaasutusvoimalaitos Kymijärvi II valmistui vuonna 2012. Lahti Energia ja Valmet olivat ideoineet sen kattilarakenteen, muut siihen liittyvät komponentit ja polttotekniikan.

Alkuvaiheen ongelmien jälkeen laitos on ilmeisesti saatu toimimaan suunnitelmien mukaisesti muuttamalla muun muassa kattilaan syötettävän polttoaineen koostumusta.

Prosessissa käytetään kierrätykseen sekä kelpaavaa että siihen myös sopimatonta, mutta hyvin palavaa jätettä kuten muovia, paperia, pahvia, puuperäistä ja sekalaista materiaalia.

Lahden seudulla siitä on totuttu käyttämään nimitystä energiajäte jo vuodesta 1998 alkaen, jolloin aloitettiin tehostettu jätelajittelu. Siihen on kuulunut energiajäte yhtenä keskeisenä osiona.

Energiajäte lienee koko maata ajatellen lähinnä päijäthämäläinen erikoisuus, johon Kymijärvi II innovaatiokin on perustunut. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että energiajätteen erilliskeräys tullaan lopettamaan, jota Näppis-kirjoittaja piti ”hulluimpana ideana vuosikausiin” (ESS 25.5.).

Energialaitosten sallittu polttoainevalikoima uhkaa jäädä huolestuttavan kapeaksi.

Aivan yhtä ”hullulta” vaikuttaa myös EU:sta viime viikolla tullut uutinen, jonka mukaan EU-parlamentin ympäristövaliokunta julkisti kannanoton, jonka mukaan puuta voitaisiin jatkossa polttaa uusiutuvana energialähteenä vain muutamin poikkeuksin.

Niihin kuuluisivat lähinnä metsäteollisuuden sivuvirroiksi luokiteltavat musta lipeä, puru ja kuori. Sen sijaan oksista, latvoista, kannoista tai runkopuista tehtävän metsähakkeen ja pellettien käyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa ei enää automaattisesti pidettäisi uusiutuvana energiana.

Kannanoton perusteluna on arveltu olevan niinkin uskomattoman epäilyn, että metsäisissä Pohjois-Euroopan maissa haketukseen käytettäisiin jopa sahatavaratuotantoon kelpaavia järeitä tukkipuita!

Näyttää siltä, että Brysselissä ei ole juuri mitään käsitystä pohjoisista metsistä ja niihin liittyvästä metsätaloudesta, jota Venäjältä tapahtuvan puun tuonnin loppuminen on tosin vaikeuttamassa. Tulevana syksynä EU-parlamentti tehnee lopullisen päätöksen puusta ja sen eri muodoista uusiutuvana energialähteenä.

Pohjoismaisilla EU-edustajilla näyttäisi siihen asti olevan aikaa lobata niin, että ympäristövaliokunnan kannanotto ei ainakaan sellaisenaan tule myös EU-parlamentin päätökseksi.

Fossiilisista eli uusiutumattomista polttoaineista pyritään pääsemään nopeassa tahdissa kokonaan eroon. Myös suuri osa puuperäisistäkin materiaaleista haluttaisiin pois uusiutuvien energialähteiden joukosta, joten energialaitosten sallittu polttoainevalikoima uhkaa jäädä huolestuttavan kapeaksi.

Sen vuoksi olisi syytä pohtia, voisiko nykyisen kaltaisen energiajätteen käytölle saada jatkoaikaa hankkimalla sille poikkeuslupa, koska jotakin on löydyttävä kaukolämpökattiloiden polttoaineeksi myös tulevaisuudessa.

Salpakierron tutkimuksen mukaan energiajätteen koostumuksessa suurin osuus oli muovilla, toiseksi suurin pahvilla ja kartongilla, kolmantena oli paperi, sitten biojäte ja sekalaiset jätteet. Pienin oli tekstiilien ja jalkineiden osuus.

Biojätteen osuus energiajätteessä tuntuu yllättävän suurelta, koska omien havaintojeni mukaan jätteiden lajittelussa ainakin rivi- kuin kerrostaloissa toimitaan jo varsin asiallisesti. Silti sekajätteeseen laitetaan vieläkin runsaasti sellaista materiaalia, joka nykyisten ohjeiden mukaan kelpaisi energiajätteeseen.

Jos Lahti Energia ei ole enää kiinnostunut käyttämään Kymijärvi II:ssa nykyisen kaltaista energiajätettä, lienee Päijät-Hämeessäkin pakko ryhtyä sopeutumaan tulossa oleviin valtakunnallisiin jätteiden lajitteluohjeisiin ja myös toimimaan niiden mukaan.