Pääkirjoitus Maanpuolustustahtoa mitataan ikivanhalla kysymyksellä, mutta myös mittaushistorian pituudella on oma arvonsa

Suomi on herättänyt tänä keväänä ennennäkemätöntä kiinnostusta maailmalla. Ulkomaisessa mediassa on ylistetty Suomea, kerrottu poikkeuksellisen suurista puolustusvoimista ja siitä, että jokainen suomalainen on valmis puolustamaan isänmaataan.

Vaikka kaikki suomalaiset eivät toki istukaan maastopuku päällä odottamassa kutsua kertausharjoituksiin tai maanpuolustuskurssille, on suomalaisten maanpuolustustahto nyt mittaushistorian korkein. Suomalaisista 83 prosenttia katsoo, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti hyökkäyksen kohdistuessa Suomeen. Lähes yhtä moni olisi valmis osallistumaan puolustukseen itse.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on tutkinut maanpuolustustahtoa vuodesta 1976. Alimmillaan luku on ollut vuosina 1989 ja 2018. Huolta koettiin silloin maanpuolustustahdon hiipumisesta ja asevelvollisuuden suosion laskusta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on koskettanut jokaista suomalaista, ja se näkyy myös uutena haluna puolustaa Suomea.

Aivan selkeää ei ole, miten kukin maanpuolustustahdon kokee ja miten sitä mitataan. Eniten kritiikkiä on tullut kysymyksestä, joka on edelleen sama kuin 1960-luvulla: Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? Tahtoa voi olla, vaikka ei olisikaan taitoa aseelliseen puolustamiseen niin kuin naisten kohdalla usein on.

Suomea on tänä keväänä ylistetty mediassa eri puolilla maailmaa.

Ehkä ei olekaan syytä tarttua pelkkään kysymykseen, sillä olennaista on, että asiaa on tutkittu vuosikausia ja luku on muutamaa notkahdusta huolimatta ollut aina korkealla. Sotilaallisen suorituskyvyn kun katsotaan koostuvan kalustosta, taidosta sekä tahdosta käyttää edellämainittuja.

Ei pidä väheksyä ulkomaisen median hehkutusta suomalaisten maanpuolustustahdosta. Maanpuolustustahto on osa puolustuksellista pelotetta, joka ehkäisee sotilaallisen kriisin mahdollisuutta. Kun koko maailma uutisoi suomalaisten maanpuolustustahdosta, ei vieraan vallan tarvitse koetella sitä käytännössä niin kuin kävi Ukrainan kohdalla.

Venäjä tulkitsi väärin poliittisesti jakautuneen Ukrainan tilanteen ja yllättyi karvaasti maanpuolustustahdon voimasta. Ukrainan tahto kasvoi moraalisesta oikeutuksesta puolustautua venäläisiä vastaan. Sodan pitkittyessä ja siviiliuhrien lisääntyessä maanpuolustustahtokin voi rapautua, mutta ainakaan toistaiseksi tästä ei ole näkynyt merkkejä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut