Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Leivotko mokkapaloja vai ahkeroitko talkoissa? Vastaa ESS:n kyselyyn ja kerro, mikä olisi paras tapa rahoittaa lasten harrastustoimintaa

Johannes Koskisen Vierailija-kirjoitus | Selviytymisistä täytyy sinnikkäästi tähdätä kohti seuraavia

Vanha kiinalainen kirous kuuluu: Olkoon elämäsi mielenkiintoinen. Tämän Sanna Marinin (sd.) hallituskauden taival on tosiaan ollut mielenkiintoinen. Ensin maailmanlaajuinen pandemia ja sitten Euroopan mittavin sota sitten 1940-luvun.

Molempien tragedioiden inhimillinen hinta on raskas, ja molemmat ovat osuneet talouteen kovaa. Venäjän julman hyökkäyksen hinta kasvaa päivä päivältä. Laajamittaista tuhoa, pakolaisuutta, energia- ja ruokakriisiä ja nopeasti kiihtyvää inflaatiota. Lisäksi monien maiden, meidänkin, on ollut pakko suunnata entistä enemmän resursseja puolustukseen ja kriisiaikojen valmiuteen.

Eduskunnassa on laajasti ymmärretty näiden menojen välttämättömyys. Ikävä kyllä välttämättömiinkin menoihin otetut lainat on lopulta maksettava – ja nämä rahat tulevat olemaan pois monesta tärkeästä kohteesta.

Globaalien myllerrysten keskellä Suomi on tähän mennessä selvinnyt hämmästyttävän hyvin, koronastakin monia verrokkimaita paremmin. Ukrainan sodan seurannaisvaikutukset osuvat meilläkin monen kukkaroon, mutta ei sentään tarvitse pelätä laajamittaista energiapulaa tai kotien kylmenemistä.

Tavoitteesta kääntää velkasuhde lasku-uralle normaaliolojen korkeasuhdanteessa on syytä kuitenkin pitää kiinni.

Suomen tietoisesti vähentämä riippuvuus venäläisestä energiasta ja ajoissa aloitetut panostukset kotimaiseen puhtaaseen energiaan kantavat nyt hedelmää.

Uusimmat luvut taloudesta ovat vielä varsin hyvät. Työllisiä oli vuoden 2022 huhtikuussa 113 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste oli huhtikuussa jo 73,8 prosenttia eli ennätystasolla. Myös Suomen velkasuhde laski yli kolme prosenttiyksikköä vuonna 2021.

Perin harmillisesti hyvä talouskehitys, joka jatkuessaan olisi leikannut velkasuhteen kasvun, kasvattanut kaikkien suomalaisten työmahdollisuuksia ja luonut kestävän pohjan myös työntekijöiden tulojen nousulle, näyttää hiipuvan sodan seurauksiin. Epävarmuus kasvaa, eivätkä väestön ikääntymisen haasteet ole kadonneet minnekään. Tavoitteesta kääntää velkasuhde lasku-uralle normaaliolojen korkeasuhdanteessa on syytä kuitenkin pitää kiinni.

Tarvitsemme menomalttia sekä tulopuolella jatkotoimia veropohjan tiivistämiseksi ja harmaan talouden suitsimiseksi. Lisäksi verotusta on uudistettava siten, että verot kootaan oikeudenmukaisesti maksukyvyn mukaan.

Avainasemassa ovat kuitenkin työllisyys ja tuottavuus. Tarvitsemme ja arvostamme jokaisen työpanosta myös tuloratkaisuissa. Epävarmoissa oloissa Suomen pitkäaikaiset edut, sopimisen kulttuuri ja yhteistyö pitää palauttaa arvoonsa. Epäreilut palkkakuopat ja perusteettomat erot on korjattava, mutta vuosikymmeniä vinoutuneita rakenteita ei voi paikata kertaheitolla.

Sovittelulautakunta ja työmarkkinaosapuolet ovat nyt paljon vartijoina. Suomen pitää löytää linja, jolla taloutemme kilpailukyky säilyy, julkiset menot pysyvät kurissa ja veroaste kohtuullisena, mutta samalla korjataan kestävästi monia, varsinkin naisvaltaisia aloja koskevia palkkauksen ja työolojen ongelmia.

Menneinä vuosina tässä tilanteessa olisi pyritty laajaan tupoon. Onko nykyinen hajautettu järjestelmä oikeasti toimivampi vai riitaisampi? Loppukevät ja alkusyksy antavat varmasti aineksia pohdintaan ja uusiin linjanmäärityksiin.

Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja (sd.).