Pääkirjoitus Lahden salainen iskujoukko sai Fazerin konsernijohtajalta vuolaat kehut: "maailmanluokan suoritus"

Fazerin makeistehtaan yhteydessä on useaan otteeseen mainittu lahtelaisten vahva vaikuttamistyö yhtiön suuntaan. Viimeksi tuo lobbarijoukko sai kehuja tiistaina, kun Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum vieraili Lahdessa. Hän sanoi, että virkamiestyö ja kaupunginjohtajan asenne tehtaan saamiseksi Lahteen olivat maailmanluokan suoritus. Vitzthum tiesi mistä puhui. Hänellä on vankkaa kokemusta kansainvälisestä bisneksestä muun muassa konepajakonserni Wärtsilän huoltoliiketoiminnan johtajana. Vitzthum on myös nostolaitteita valmistavan Konecranesin hallituksen puheenjohtaja. Hän on nähnyt, miten eri paikkakunnat mainostavat itseään muita parempana investointikohteena.

Vaan mikä oli tuo maailmanluokan virkamiesporukka, joka myi Lahden Fazerille? Se oli yhdeksän hengen ryhmä, joka käytti itsestään salanimeä Lahti Task Force.

USA:n laivastossa Task Forcet ovat tilapäisiä ryhmittymiä, joihin kuuluu erilaisia aluksia, lentokoneita, sukellusveneitä, maajoukkoja ja niin edelleen. Niillä on tietty tehtävä suoritettavanaan. Näin oli Lahden Task Forcellakin.

Seuraavaa Lahteen asettuja voi olla jo porstuassa.

Työryhmää johti kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, suunnittelujohtaja Petri Honkanen, kaupungingeodeetti Juha Helminen, sivistysjohtaja Tiina Granqvist, elinvoimajohtaja Markus Lankinen ja viestintäjohtaja Veera Hämäläinen sekä Ladecista toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja johtaja Tomi Tura. Jokainen ryhmän jäsen toi oman asiantuntemuksensa osaksi alueen markkinointia.

Näin Lahtea pystyttiin myymään Fazerille kokonaisvaltaisesti. Konsernijohtaja Vitzthumin mukaan ensimmäinen päätös oli jäädä Suomeen, koska yhtiön sielu ja osaava työvoima on Suomessa. Toinen oli sijoittua Etelä-Suomeen, koska suomalaisten asiakkaiden logistiikkakeskukset ovat täällä. Lisäksi satamien ja lentokentän läheisyys oli tärkeää.

Lahti pärjäsi tähän asti hyvin, mutta pelin edetessä panokset kovenivat. Monella muullakin eteläsuomalaisella paikkakunnalla oli tarjota hyvät yhteydet ja osaavaa työvoimaa. Lahdessa piti tarjota enemmän. Kehitettiin kasvun kumppanuus -malli. Siinä huomioitiin kaikki mahdollinen riittävästä tonttimaasta tulevien työntekijöiden perheiden hyvinvointiin päivähoitopaikkoja myöten.

Lahden iskuryhmä oppi prosessin aikana paljon siitä, mitä investoijat tänä päivänä tarvitsevat. Nyt täällä tiedetään, miten myydä, ja siksi seuraava Lahteen asettuja voi kolistella jo porstuassa.