Markus Pirttijoen kolumni Suomi ja Ruotsi kilpailivat Natosta – ja Tanska voitti

Tanska on mielenkiintoinen maa. Sieltä on lähtöisin monia arkeamme auttavia innovaatioita kuten Google Maps -karttasovelluksen perusta, legopalikat ja jääpalapussit. Maailman kuuluisin prinssi tulee hänkin Tanskasta, tosin fiktiivisessä muodossa. Hamlet pelkäsi isänsä haamua eivätkä jälkipolvet ole varmoja, oliko prinssi nero vai hullu.

Tanskalaiset viikingit kylvivät kauhua 800–900-luvuilla. Noihin aikoihin maata hallitsi viikinkikuningas nimeltä Harald Sinihammas. Hän antoi nimensä tuhat vuotta myöhemmin kehitetylle teknologialle, jonka avulla kännykästä soitettua musiikkia voi kuunnella erillisen langattoman kaiuttimen kautta.

Suomalaiset ja ruotsalaiset olivat 1990-luvun lopulla etulinjassa kehittämässä Bluetoothista yleistä tiedonsiirron standardia. Eivätkä yhteiset projektimme suinkaan rajoittuneet siihen. Päinvastoin Suomi ja Ruotsi ovat olleet kuin paita ja peppu keskiajoilta lähtien.

Onneksi Iltalehden toimittajan povarissa ei ollut Ballograf-kynää.

Noista ajoista on kiittäminen, että Suomen tasavallan presidentti ja pääministeri puhuvat sujuvasti kolmea eri kieltä kertoessaan medialle, että he kannattavat Natoa. Tällaista kielitaitoa ei monen maan johdosta löydy. Ei tarvitse löytyä.

Suomalaisten ja ruotsalaisten side on ollut niin vahva, että edes runsaan sadan vuoden mittainen Venäjän valtakausi ei tätä liittoa katkaissut. Yleisurheilussa maat ovat mitelleet toisiaan vastaan 1920-luvulta lähtien. Kuitenkin jo 1930-luvulla kisaperinteeseen tuli lähes 10 vuoden tauko poliittisen konfliktin vuoksi. Kansainvälisen yleisurheiluliiton neuvoston ruotsalainen puheenjohtaja oli tehnyt omavaltaisen päätöksen ja evännyt Paavo Nurmen osallistumisen Los Angelesin olympialaisiin kesällä 1932. Ystävyys löytyi uudestaan 1939, ja seuraavana kesänä kisoihin osallistui kolmantena maana Saksa. Ymmärrettävästi sotavuosien jälkeen kohtaamiset olivat jälleen vain Suomen ja Ruotsin väliset ja tuloksia on syynätty milli milliltä.

Tarkasti on laskettu myös maiden toisilleen antamia pisteitä Euroviisuissa. Viikko sitten Suomi antoi Ruotsille täydet 12 pistettä. Ruotsin vastaus meille oli pyöreä nolla.

Eikä kilvoittelu ole jäänyt vain urheilukentille ja lauluareenoille. Hippaa on leikitty myös kansainvälisessä politiikassa. Ruotsi teki Suomelle källit ja kiilasi oikealta ohi EU:n jäseneksi hakiessaan.

Samaa pelättiin Natonkin kanssa, vaan nyt ei temppuja tehty. Tai no, olihan presidentti Sauli Niinistön ilme hivenen tiukanpuoleinen, kun Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson hänen vierellään tiistaina sanoi, että Ruotsi jäi odottamaan Suomea, jotta Nato-hakemukset voidaan jättää yhtä aikaa. Ehkäpä presidentillämme häivähti ajatus: "vaan kuka järjesti turvatakuut?".

Kuitti saatiin sitten seuraavana päivänä, kun Nato-suurlähettiläämme Klaus Korhonen luovutti hakemuksemme Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille kaksitoista sekuntia ennen ruotsalaista virkaveljeään. Kahdentoista sekunnin ero on merkittävä.

Iltalehden toimittajan Jari Hanskan ansiosta alkuvaiheen voiton vei kuitenkin Tanska. Hanska lainasi ulkoministeri Pekka Haavistolle tanskalaisen HAY Bullet -kynän, jolla ministeri allekirjoitti varsinaisen hakemuksen. Nyt kynän myynti on ampunut pilviin. Luojan kiitos Hanskan povarista löytyi sentään Bullet eikä Ballograf. Silloin naapurimme olisivat tulevienkin sukupolvien ajan naljailleet siitä, että hakemuksemme allekirjoitettiin ruotsalaisella kynällä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut