Lukijalta | Nato-prosessiin osallistunut kansa jakaa nyt eduskuntavaalikortit

Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaa vuosi. Poliittinen ilmapiiri on kuluneina viime kuukausina ollut historiallisen merkittävää ja vaikuttavaa. Erityistä pontta kansanedustuslaitoksen suuntaan on antanut se, että kansa päätti ja päättäjät seurasivat nöyrästi mukana.

Kun Naton kannatuksen mielipide alkoi lähestyä 50 prosenttia, ymmärsi maan johto, että tätä ei voi jättää huomiotta, ja käynnistyi prosessi, jonka vastaus saatiin tasavallan presidentin ja pääministerin kertomana 15. toukokuuta 2022.

Poliittinen keskustelu ei laannu nyt, kun Naton jäsenhakemuksen loppukeskusteluja käydään eduskunnassa. Odotusarvona voidaan pitää, että turvallisuuspoliittinen keskustelu vain kiihtyy, koska jäsenyys ratifioidaan kaikissa jäsenvaltioissa ja se ottaa aikansa joka tapauksessa.

On myös niin, että ratifioinnin jälkeen tulevat mietittäviksi maamme sotilaallisen asemoinnin ja Naton jäsenyyden tuomien velvoitteiden muutokset, sekä kantoja näihin kysymyksiin.

Nyt kansa puhui ja ”Don” voitti, vaikka kukaan ei milloinkaan näin olisi uskonut.

Puolustusvoimilla on täysi valmius sekä takanaan vuosikymmenen valmistautuminen, ja siksi katseet tulee kääntää nyt kansaan, joka päätöksen itse asiassa on jo tehnyt sekä laittoi päättäjät tekemään isänmaan turvallisuuden puolesta selkeitä ja avoimia ratkaisuja ja tekemään pohjatyötä näiden eteen mitä suurimmassa määrin.

Siksi katseet tulee kääntää myös maanpuolustusjärjestöihin ja erityisesti maamme suurimpaan alan järjestöön Reserviläisliittoon, jolla alkujaan oli ratkaiseva rooli vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen käynnistymisessä ja joka edelleen on sen suurin vapaaehtoinen toteuttaja.

Harvat puolueet ovat avoimesti ajaneet Nato-jäsenyyttä ennen Venäjän astumista oman tuhonsa tielle. Tänä aikana työ on ollut, kuin ”Don Quijoten -vakaumus”, joka ei voinut voittaa.

Nyt kansa puhui ja ”Don” voitti, vaikka kukaan ei milloinkaan näin olisi uskonut. Kansa antoi signaalin korostaen, että eduskunta kunnioittaa kansaa, kun kansa yhdistyi ehkäpä maamme sodanjälkeisen historian tärkeimmän prosessin taakse.

On myös merkittävää ymmärtää, että kansan tahto syntyi ajankuvalle ominaisesti digitaalisessa mediassa ja siinä jokaisen ihmisen some-tilien ja niiden seuraajien kautta syntyi näkemys, jonka valtionjohto toteutti – oli pakko. Kyseessä on merkittävä voima, joka nyt ensikertaa näytti oikeutuksen ja mahdollisuuden kääntää valtion päätöksenteon suuntaa, kun tahtotila on yhteinen.

Vääjäämättä tämä muokkaa tulevia eduskuntavaaleja. On täysin selvää, että viimeistään nyt ymmärretään, että kansa ei unohda, kansa tietää ja on voimakas yhdessä, kuitenkin osaten hoitaa yhteisen tahtotilan nykyajassa digitaalisesti, sivistyneesti, mutta erittäin voimakkaasti.

Näin on selvää, että tulevat vaalit ovat isänmaan turvallisuuden vaalit ja ehdokkaat, jotka tämän puolesta liputtivat, ovat vahvoilla – heitä meidän tulee muistaa vaaliuurnilla. Näiden ehdokkaiden tulee muistaa kansa, sekä maanpuolustusjärjestöt.

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen Reserviläisliiton toiminnanjohtaja 1985–1998.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut