Lukijalta | Karjalan palautus elää ajan tasalla

Tarton rauhan rajojen palautus, jota puhekielessä nimitetään Karjalan palauttamiseksi, puhuttelee suomalaisia eri yhteyksissä. Kari Jakonen tarkasteli sitä presidentti Mauno Koiviston ajan näkökulmasta (ESS 16.5.2022). Aikakaudet, tilanteet ja mielipiteet muuttuvat kuitenkin myös Suomen näkökulmasta. Näin kävi aikanaan Baltianmaiden uuden itsenäisyyden tunnustamisessa ja nyt Nato-päätöksessä.

Tarton rauhan rajojen palautustavoite ei suinkaan ole muuttunut. Venäjällä yksi aikakausi lähenee ilmeisen selvästi kohti loppuaan. Vallanvaihto tuo aina uusia tuulia tullessaan. Jos Boris Jeltsinin aikakausi olisi Venäjällä jatkunut, niin Suomen alueiden palautus olisi pysynyt listalla. Hän avasi keskustelun siitä, mutta sekä presidenteistä Mauno Koivisto että Martti Ahtisaari hämmentyivät asiasta, eivätkä oikein tienneet mitä vastata. Koivisto jopa teetti palautuksesta taloudelliset laskelmat, kuten tekivät palautusjärjestötkin.

Vanhoilliset asenteet kuitenkin pysyvät myös sitkeästi taustalla, kuten Kari Jakonen eritteli niitä omasta, jo tutusta näkökulmastaan. Vanhat Karjala-näkökulmat ovat eläneet myös Suomen poliittisten päättäjien keskuudessa. Asenteet ovat estäneet Suomen hallitusta ja eduskuntaa tekemästä rajojen palautusesitystä Venäjän johdolle. Se voidaan tehdä yhtä nopeasti kuin Nato-päätös.

Suomen liittyminen Natoon ei mitenkään estä rajojen palautusta. Suomi ei uhannut Pietaria syksyllä 1939 eikä sodan vuosina 1941–1944 eikä uhkaa Nato-päätöksen jälkeenkään. Se toki tiedetään sekä Suomessa että Venäjällä. Palautusjärjestöt ovat etujärjestöinä esittäneet neuvottelujärjestystä, tehneet taloudelliset laskelmat ja yritysnäkökulmat palautuville alueille. Palautusjärjestöt ovat tiivistäneet myös organisaatiotaan tämän hetken tasolle.

Ei siis kannata juuttua vanhoihin asenteisiin, kuten uusi Nato-linjaus osoittaa, vaan aina pitää olla valmiina muuttamaan näkökulmaansa, kuten kannattaa epäilijöiden tehdä myös Tarton rauhan rajojen palautuksen osalta. Muuttuvaa aikaa pitää tarkastella uutena mahdollisuutena. Rajojen palautus antaa taloudellisen sysäyksen Suomen elinkeinoelämälle eteenpäin.

Kirjoittaja on Karelia Klubi ry:n varapuheenjohtaja.