Pääkirjoitus Eduskuntakin näytti vihreää valoa, ja nyt Suomi marssii Natoon yhtä jalkaa Ruotsin kanssa

Eduskunta kävi odotetusti perusteelliset keskustelut käsitellessään valtionjohtomme esitystä Nato-jäsenyyden hakemiseksi. Yksin tiistain puolelle venyneessä lähetekeskustelussa kansanedustajat käyttivät runsaat 200 puheenvuoroa, ja sananvaihto jatkui vilkkaana myös keskustelun käännyttyä hakemuksen jättämistä vahvasti puoltaneeseen ulkoasianvaliokunnan mietintöön.

Melkein kaikki halusivat sanoa sanansa päivän puheenaiheesta, ja moni teki sen useampaan otteeseen. Se oli ymmärrettävää ja myös suotavaa, koska kyse on yhdestä merkittävimmästä päätöksestä koko itsenäisyytemme aikana.

188 puolesta ja kahdeksan vastaan – selvempää vakuutusta Suomi ei voi Nato-halukkuudestaan nykyisille jäsenmaille antaa

Suomi on kuulunut EU:hun jo runsaat 27 vuotta, mutta liittoutumalla myös sotilaallisesti osaksi läntistä arvoyhteisöä kansakuntamme karistaa lopullisesti suomettuneisuuden ajan varjot kannoiltaan. Vaikka presidentti ja hallitus olisivat voineet jättää Nato-hakemuksemme myös täysin omin päin, oli viisas veto sitouttaa eduskuntakin tiukasti kauaskantoisen ratkaisun taakse. Siten vastuu jakautuu leveämmille harteille myös sitten, kun jäsenyyden vaikutukset alkavat ajan mittaan realisoitua niin hyvässä kuin ehkä myös pahassa.

Kansanedustajien ylivoimaisen suuri enemmistö osoitti tehneensä saman johtopäätöksen kuin valtaosa kansalaisista heti Venäjän käytyä täydellä voimallaan Ukrainan kimppuun. Nato-jäsenyyttämme ei ole suunnattu ketään vastaan, mutta se on varmin pidäke, jotta Suomi ei joutuisi kokemaan Ukrainan kohtaloa.

Toki eduskunnassa kuultiin myös soraääniä, mutta niiden keskeisin sanoma oli ehtinyt jo vanhentua viimeistään sillä hetkellä, kun Venäjä romutti Suomen siihenastisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan peruspilarit oikeudettomalla hyökkäyksellään.

Eduskunnassa kuultiin myös soraääniä, mutta niiden keskeisin sanoma oli ehtinyt jo vanhentua.

Täysin muuttuneessa turvallisuusympäristössämme olisi utopistista kuvitella, että Suomi voisi pysytellä sivustakatsojana Venäjän ja lännen välisessä konfliktissa. Eikä Nato tuputa tänne pysyviä tukikohtia saati ydinaseita, ellemme itse sitä tahdo.

Historiallista symboliikkaa on siinä, että eduskunnan näytettyä vihreää valoa presidentti Sauli Niinistön tehtäväksi jäi sinetöidä Suomen Nato-hakemus valtiovierailulla Ruotsissa. Naapurukset marssivat Natoon yhtä jalkaa, ja sillä on suuri merkitys molemmille.

Jäsenyys vahvistaa merkittävästi Suomen ja Ruotsin turvallisuutta. Lisäksi se mahdollistaa entistä syvemmän puolustusyhteistyön kaikkien Pohjoismaiden kesken niiden muodostaessa vankan pohjoisen linnakkeen Naton sisällä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut