Pääkirjoitus Nyt tuli eduskunnan vuoro tehdä historiaa

Suomen Nato-juna jyskyttää nyt niin kovaa vauhtia kohti pääteasemaa, että historiaa tehdään lähes päivittäin vallankäytön eri näyttämöillä.

Maanantaina vuoro siirtyi eduskunnalle, joka alkoi käsitellä presidentti Sauli Niinistön ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan sunnuntaina hyväksymää selontekoa Nato-jäsenyyden hakemiseksi. Tp-utvana tunnettu kokoonpano saattoi päättää asiasta omalta osaltaan sen jälkeen, kun Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) olivat torstaina vahvistaneet kannattavansa Suomen liittymistä osaksi läntistä puolustusliittoa.

Presidentti ja pääministeri julkistivat kantansa Snellmanin ja Suomalaisuuden päivänä, ja siniristiliput liehuivat saloissa myös sunnuntaina, kun tp-utva teki historiallisen päätöksensä. Kaatuneiden muistopäivään viitaten Niinistön ja Marinin oli helppo perustella kokouksen jälkeen myös kansainväliselle medialle, miksi Suomi päätyi hakeutumaan Naton jäseneksi.

Yllätyksistä selvitään kylmäpäisyydellä ja diplomatialla.

Kuten Marin sen muotoili, olemme olleet yksin sodassa Venäjän kanssa, emmekä halua sellaista tulevaisuutta itsellemme emmekä lapsillemme. Natossa Suomi pääsee osalliseksi turvatakuista, jotka ovat aina palvelleet jäsenmaita tehokkaana pidäkkeenä mahdollisten vihollisten hyökkäysaikeille.

Naton kumppanina Suomi on pohjustanut polkuaan kohti täysjäsenyyttä niin perusteellisesti, että maamme odotetaan pujahtavan avoimesta ovesta sulavasti. Toki pieni riski on siinä, että yksikin jäsenmaa voisi sulkea oven Suomen nenän edestä. Turkki on tätä jo väläytellyt ja muitakin yllätyksiä voi vielä olla edessäpäin, mutta niistä selvitään kylmäpäisyydellä sekä taitavalla diplomatialla.

Jäsenyyttä edeltävälle "harmaalle" ajanjaksolle Suomi on saanut Natolta ja sen jäsenmailta lupauksia avunannosta Venäjän vastatoimien varalta. Itänaapurimme ensireaktiot ovat olleet odotettua maltillisempia, mikä ilmeni myös Niinistön ja presidentti Vladimir Putinin lauantaina käymästä "suorasta ja selväpiirteisestä mutta vailla kärjistyksiä" käymästä puhelinkeskustelusta.

Maltillisuus voi johtua siitä, että Venäjä on tosiasiassa lukenut jo pitkään Suomen osaksi läntistä leiriä kriisin tullen. Siten jäsenyytemme vain virallistaa asetelman, johon Venäjä on laskelmissaan osannut varautua.

Sitä paitsi Venäjän ei kannata tehdä Suomen Nato-aikeesta liian suurta numeroa, koska se voisi herättää myös tavalliset venäläiset kysymään johtajiltaan, miksi harmittomaksi tiedetty naapurimaa haluaa yhtäkkiä liittoutua sotilaallisesti. Vastaus on Kremlille kiusallinen, koska se löytyy presidentti Vladimir Putinin omasta peilistä, kuten presidentti Niinistö viime viikolla laittamattomasti kiteytti.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä arkisin ja viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut